Pro gradu -tutkielma ongelmapelaajien selviytymistarinoista

Minkälaisia tarinoita rahapeliongelmasta selviytyneet kokemuksestaan kertovat ja minkälaiset kulttuuriset tarinamallit näiden kertomusten takana vaikuttavat? Rahapelaamisen aiheuttamista ongelmista ja ongelmapelaamisesta puhutaan suomalaisessa mediassa ja kahvipöydissä edelleen vähän verraten alkoholiongelmaan. Ongelmapelaajat kokevat itse usein, että heidän ongelmaansa ei tunnisteta tai oteta todesta. Tällä tutkimuksella on haluttu tehdä ongelmapelaajien tarinaa tunnetummaksi ja laajentaa ongelmapelaajista kerrottavien tarinoiden kulttuurista tarinavarantoa.

Tutkimusta varten havainnoitiin viittä Sosiaalipedagogiikan säätiön Pelirajat’on pelaajien vertaistukiryhmää ja kuutta virtuaalista Pelivoimapiirin pelaajien vertaistukiryhmää. Haastateltavat olivat Pelirajat’on- ja Pelivoimapiirin vertaistukiryhmistä. Haastateltavia oli yhteensä 16, joista 11 oli kasvokkaisia ja 5 virtuaalisia. Haastattelut analysoitiin narratiivisesti, juonentaen ja yhdistellen haastateltavien kertomuksista kolme tarinatyyppiä. Tyypittelyssä käytettiin erottelevina tekijöinä peliongelmalle kertomuksissa annettuja syitä ja peliongelmaan löydettyä ratkaisua. Pelaajien kertomuksia tarkasteltiin myös arvojen ja moraalisen arvioinnin kannalta.

Aineistosta löydetyt tarinatyypit olivat Itsensä löytäjät, Järkeilijät ja Turvaverkon rakentajat. Itsensä löytämisen tarina oli keski-ikäisten naisten kertoma. Naiset olivat selviytyneet peliongelmasta kohtaamalla ongelmansa ja tutustumalla itseensä uudelleen. He olivat hakeneet keskusteluapua terapiasta ja vertaistukiryhmistä. Peliongelma nähtiin naisten tarinassa merkittävänä käännekohtana, jonka myötä he pystyivät tarkastelemaan sekä mennyttä että tulevaisuutta uudessa valossa. Kertomuksen kulttuurisena tarinamallina oli nimensä mukaisesti itsensä uudelleen löytäminen, jota voi verrata valaistumisen tai jälleensyntymisen kokemukseen.

Nuorten miesten kertoman Järjen ääni -tarinan eetoksena oli ihmisen kyky hallita luontoaan järjen avulla. Järjen ääni -tarinan kertojat olivat selättäneet peliongelman järjellä ja omalla tahdonvoimalla. Järjen ääni -tarina näytti toistavan useimmissa kulttuureissa miehille varattua sankarimyyttiä: tarinassa sankari otti itse vastuun sekä pelaamisen aloittamisesta että sen lopettamisesta eikä tarvinnut pelaamisen lopettamiseen ensisijaisesti muiden apua.

Turvaverkkotarinassa oli tarinatyypeistä eniten sisäistä vaihtelua sekä sukupuolessa että iässä. Tarinan kertojat olivat selviytyneet peliongelmastaan läheisten ja vertaisryhmän avulla: läheiset olivat herätelleet pelaajaa hakemaan apua siinä missä vertaistukiryhmä ylläpiti pelitöntä elämää. Läheiset myös auttoivat pelaajaa arjessa huolehtimalla hänen raha-asioistaan ja olemalla henkisenä tukena. Turvaverkkotarinan kulttuurinen tarinamalli pohjasi kristinuskon ydinajatukseen lähimmäisen rakkaudesta ja anteeksiannosta.

Luostari, Johanna 2011. Itsensä löytäjät, Järkeilijät ja Turvaverkon rakentajat. Kolme tarinatyyppiä rahapeliongelman syistä ja selättämisestä. Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Maailman kulttuurien laitos, Uskontotiede.