Läheisen kriisi

Läheiselle peliongelman paljastuminen johtaa usein kriisiin. Kriisi on normaali tapa reagoida elämän yllättäviin tapahtumiin ja merkittäviin muutoksiin. Kriisin kokeminen ja kesto on hyvin yksilöllistä vaihdellen muutamista kuukausista vuosiin. Läheisen kriisin kokemukseen vaikuttaa muun muassa se, miten läheinen henkilö ongelmapelaaja on.

Kriisin neljä eri vaihetta: shokkivaihe, reaktiovaihe, käsittelyvaihe ja uudelleensuuntautumisen vaihe ovat osittain päällekkäisiä eikä aina ole helppo osoittaa, missä vaiheiden rajat kulkevat. Kriisin eri vaiheissa voidaan myös palata taaksepäin, niin että esimerkiksi käsittelyvaiheesta palataan hetkellisesti reaktiovaiheeseen tai uudelleensuuntautumisen vaiheesta käsittelyvaiheeseen. Eri vaiheet voivat myös pitkittyä ja ihminen voi jumiutua tiettyyn vaiheeseen, esimerkiksi shokki- tai reaktiovaiheeseen keskimääräistä pidempään. Jumiutuminen hidastaa toipumista ja asian käsittelyä.

Läheisen kriisi on myös erillinen pelaajan kriisistä; vaikka pelaaja lopettaisi pelaamisen, läheisen kriisi ei välttämättä pääty siihen. Kriisistä toipumisen prosessissa läheinen joutuu usein määrittelemään uudelleen oman identiteettinsä ja koko ihmissuhteensa peliongelmasta kärsivään läheiseensä.