Ongelmapelaajien määrä Suomessa

 

• Ongelmapelaajia on Suomessa 130 000.
  
• Ongelmapelaajista noin kolmannes, 42 000, on peliriippuvaisia.
• Useammin ongelmapelaajat ovat miehiä.
  
• Ongelmapelaajat pelaavat tavallisesti useita pelejä.
  

 

Peliongelman esiintyvyys lienee Suomessa lähes samaa tasoa kuin muissakin maissa. Todennäköisesti peliriippuvaisia meillä on noin 42 000. Välttämättä hoitoa tarvitsevia, vaikeasti peliriippuvaisia (SOGS pisteet 10+), on noin neljä tuhatta. Nuoria peliongelmaisia Suomessa on suurin piirtein yhtä paljon, kuin muissa pohjoismaissa (Norja 2,5 % ja Islanti 2,8 %)

 

Peliongelma yleisempi miehillä

 

Ongelmapelaajat pelaavat yleensä useita pelejä. Kuten väestössä keskimäärin myös heillä lotto on yleisin peli. Se ei yleensä kuitenkaan aiheuta ongelmia. Loton jälkeen tulevat raha-automaatit ja kasinopelit sekä vedonlyönti. Ongelmapelaajat käyttävät rahapelien pelaamiseen noin 15 % käytettävissä olevasta nettotulostaan ja pelaavat keskimäärin 44 eurolla viikossa.

 

Pelaamisen yleisyyttä selvittävissä tutkimuksissa peliongelmaiset määritellään yleensä jollain seulontainstrumentilla, joista yleisimmin käytetty on South Oaks Gambling Screen (SOGS) myöhempine versioineen. Siinä on 22 kysymystä ja 20:stä saa pisteitä.

 

Väestökyselyssä 2007 peliongelman (Aho ja Turja 2007) taso oli määritetty SOGS-R asteikolla jossa;

• 0 - 2 pistettä: Ei rahapeliongelmaa
• 3 - 4 pistettä: Ongelmia pelaamisen hallinnassa
  
• 5 tai enemmän: Todennäköisesti peliriippuvaiset
  

 

Nuorisotutkimuksessa 2006 (Ilkas ja Aho 2006) on käytetty SOGS:n nuorisoversiota SOGS-RA. Siinä asteikko on:

• 0 - 1 pistettä: Ei rahapeliongelmaa
  
• 2 - 3 pistettä: Riskialue
  
• 4 pistettä: Ongelmapelaaja
  
• 5 tai enemmän: Todennäköisesti peliriippuvainen 

 

 

Peliongelma(viim. 12 kk)	Osuus väestöstä
	Lkm	%-osuus
Kaikki; 15 - 74 v.
SOGS-R 3 - 4	88 000	2,1 %
SOGS-R 5+	42 000	1,0 %
Nuoret; 12 - 17 v.
SOGS-RA 2 -3	22 000	5 %
SOGS-RA 4+	9 000	2,3 %

 

Nuorten liikapelaaminen näyttäisi tutkimusten mukaan olevan aikuisia huomattavasti yleisempää, vaikka nuoret pelaavat aikuisia vähemmän. Nuoret ongelmapelaajat aloittavat aikaisin, jopa noin 10 vuoden iässä. 

 

Riskiryhmään kuuluvat erityisesti ne pojat, joilla on muutakin riskikäyttäytymistä; päihteiden käyttö, tupakointi, näpistely, koulusta poissaolot. Tytöillä liikapelaaminen on harvinaisempaa. Nykyinen pelien markkinointi on huolestuttavaa. Erityisesti sitä on pokerin mainostaminen lapsille ja nuorille suunnatuilla tuotteilla, esimerkiksi marketeissa myytävillä pelipaketeilla. Varhainen altistus pelaamiseen, on tutkimusten mukaan suurimpia peliongelman riskitekijöitä. 

 

Maailmalla on tehty tutkimuksia peliongelman yleisyydestä. Näiden vertailua vaikeuttaa se , että käytetyt tutkimusmenetelmät eivät ole kaikin osin vertailukelpoisia.   

         

Maa/Tutkimus-menetelmä	Peli-ongelma*	Peliriip-puvuus*	Yhdis-tetty*
Australia 1999** SOGS-M	2,8 %	2,1 %	4,9 %
Norja 2003**      NODS	0,4 %	0,3 %	0,7 %
Norja 2003***     NODS	0,8 %	0,6 %	1,4 %
Ruotsi1998**    SOGS-R/DSM-IV	1,4 %	0,6 %	2,0 %
Ruotsi1999***  SOGS-R/DSM-IV	2,7 %	1,2 %	3,9 %
Suomi 2007** SOGS-R	2,1 %	1,0 %	3,1 %
Sveitsi***           SOGS	2,2 %	0,8 %	3,0 %
Uusi-Seelanti 1999** SOGS-R	0,8 %	0.5 %	1,3 %
Uusi-Seelanti 1999*** SOGS-R	1,9 %	1.0 %	2,9 %

Taulukko: Peliongelman yleisyys maittain

* Jako perustuu yleisesti tutkimuksessa käytettyyn tasojaotteluun; jossa 3 – 4 pistettä SOGS (South Oaks Gambling Screen) kyselyn asteikolla tarkoittaa peliongelmaa tai 2-tason pelaajaa ja 5+ SOGS -pistettä on peliriippuvuus tai 3-tason pelaaja.

** mitattu peliongelmaa viimeisten 12 kuukauden aikana

*** mitattu peliongelmaa koko elämän aikana

Lähde: Alberta Gaming Research Institute, Jakob Jonsson 2005, Ilkas & Aho 2007.

 

Pelaamisen tavat vaihtelevat

 

Raha-automaatit ja vedonlyönti ovat ongelmapelaajien joukossa suositumpia kuin muilla pelaajilla. Pelaamisen muoto vaikuttaa pelaajan kokemiin ongelmiin ja voi olla myös indikaatio pelaamisen syistä. Raha-automaattien pelaajat eivät yleensä odota suurta rahallista hyötyä vaan pelaavat enemmän pelaamisen jatkamiseksi, paetakseen huoliaan tai ongelmiaan. Heille ei myöskään näyttäisi kertyvän yhtä paljon pelivelkaa kuin esimerkiksi vedonlyöntiä tai nettipokeria pelaaville. Suurilla summilla pelaava hakee todennäköisesti useammin jännitystä ja kiihottumista pelistä.

 

Pelaajien motiivit ja pelaamisen tavat vaihtelevat sekä iän että sukupuolen mukaan. Nuoret miehet hakevat useammin pelaamisesta jännitystä ja rahaa, kun taas naisilla pelaaminen on enemmän pakopelaamista. Naisilla näyttäisivät elämän muutokset tai kriisit kuten avioero, eläkkeelle jäänti, työttömyys, läheisen kuolema tai yksinäisyys ajavan rahapelien ääreen.

 

Pelaaminen yleistyy

 

Liikaa pelaavia löytyy kaiken ikäisistä ja kaikista sosiaaliryhmistä. Tietyt pelaamisen muodot näyttävät yhdistävän ongelmapelaajia. Rahapeliautomaatit aiheuttavat kaikkialla eniten ongelmia. Myös muut nopeatempoiset ja välittömästi palkitsevat pelit kuten vedonlyönti, kasinopöytäpelit ja pokeri ovat riskiltään selvästi esimerkiksi lottoa suurempia.

 

Rahapelaaminen on sekä Suomessa että maailmalla kasvussa ja pelaamisen teknologia kehittyy nopeasti. Internet ja muut viestimet mahdollistavat pelaamisen kaikkialla ja koko ajan. Internetissä tapahtuva pelaaminen ja myös sen aiheuttamat ongelmat ovatkin nopeassa kasvussa.

 

Rahapelit tulevat yhä selvemmin osaksi muuta viihdeteollisuutta. Pokeria pelataan televisiossa. Nuorten videopelit ja vedonlyönti yhdistyvät jo netissä. Satojen miljardien eurojen kansainvälinen peliteollisuus kasvaa ja sen tulevia vaikutuksia voi vain arvailla.

 

Lähteet:

Aho, P. & Turja, T. Suomalaisten rahapelaaminen 2007. Taloustutkimus Oy 2007.

Ilkas, H. & Aho, P. Nuorten rahapelaaminen. 12-17 -vuotiaiden nuorten rahapelaaminen ja peliongelmat – puhelinhaastattelu. Taloustutkimus Oy 2006.

Jaakkola, T. Viihteestä riippuvuudeksi. Rahapeliongelman luonne. Hyvinvointikatsaus 4/2006 Tilastokeskus.

 

Päivitetty 07.10.2009