Suomalainen rahapeliongelma - Peluurin tilastoja

 

Seuraavassa esitetyt luvut ja tilastotiedot on poimittu Peluurin vuosiraportista 2005 ja niiden perustana on kaikista tulleista puheluista kerätty tietokanta. Kaksi kolmasosaa soittajista v. 2005 oli pelaajia. Ja suosituimpana pääasialliseksi peliksi he nimeävät peliautomaatit.

 

Soittajista enemmistö pelaajia

Peluurissa on vuoden 2005 aikana vastattu 43 % kaikista tulleista puheluista ja päivystysaikaan tulleista soitoista on vastattu 65 %. Vika- tai häirikkösoittoja oli 13 %. Kaksi kolmasosaa soittajista oli pelaajia. Ja kaikista soittajista miehiä oli 54 %.

 

Soittaja (n=1 339)	%
Pelaaja	65 %
Pelaajan läheinen*	16 %
Välillinen asiakas**	5 %
Muut***	13 %
Yhteensä	100 %

* Läheiset = sukulainen, vanhempi, sisko/veli, isovanhempi, avo-/aviopuoliso, ystävä.

**Välillinen soittaja= ammattilaiset sosiaali- ja terveydenhuolto, peliyhtiöt, media, viranomaiset ym.

***Muut = Häirikkö—tai pilasoitot, vikasoitot, soitot, joissa soittajaa ei ole yksilöity

 

Soittajat haluavat yleensä keskustella peliongelmastaan. Noin joka kymmenes soittaja oli akuutissa kriisissä. Peluuriin soittaneista pelaajien läheisistä oli naisia 75 % ja vain 14 läheisten soittoa koski naispuolista pelaajaa. Aktiivisimmin yhteyttä ottivat pelaajien puolisot. Yhteistä useimmille heidän soitoistaan oli tarve saada neuvoja siihen, mitä tehdä puolison peliongelman kanssa. Miten pelaavan puolison saisi hakeutumaan avun tai hoidon piirin?

Läheinen (n=204)	%
Äiti	27,5 %
Isä	5,9 %
Isovanhempi	0,5 %
Sisar/veli	7,8 %
Lapsi	6,9 %
Muu sukulainen	5,4 %
Puoliso/avopuoliso	37,3 %
Ystävä	8,8 %
ei tietoa	3 %
Yhteensä	100,0 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pelaajat

Pelaajien erilaiset motiivit pelata ovat tulleet selvästi esiin Peluurin puheluissa. Pelaa­minen näyttää naisille olevan enemmän pakoa arjen huolista tai yksinäisyydestä. Mie­hille pelaamisen motiivina on useammin kyse jännityksen tai suurien voittojen hakemisesta. Nämä seikat näkyvät myös siinä, mitä pelejä pelataan. Naisilla peliautomaatit hallitsevat pääasiallisena pelinä, sen sijaan mie­hillä on selvästi enemmän myös muita pelejä, taito- tai strate­giapelejä.

 

Pelaajien osalta miesten ja naisten profiilit ovat hyvin erilaiset sekä iän että pelien suhteen. Peluurin tilastot näyttäisivät vahvistavan kansainvälisten tutkimusten tuloksia naisten myöhäisemmästä pelaamisen aloittamisesta. Peluuriin soittaneet naispelaajat ovat selvästi miespelaajia iäkkäämpiä. Naisista 59 % oli 55 vuotta tai vanhempia, kun taas miehistä 72 % oli alle 35-vuotiaita. Naisista 88 % pelasi peliautomaatteja pää­asiallisena pelinä, miehistä 63 %.

 

Pelaajan ikä (n=359)	%
> 15 v.	4,5 %
15 - 17	10,9 %
18 - 24	22,6 %
25 - 34	21,7 %
35 - 44	9,5 %
45 - 54	8,6 %
55 - 64	14,5 %
65 - 74	5,0 %
74 v.<	2,8 %
Yhteensä, tieto	100 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pelaajista oli töissä puolet ja eläkkeellä hieman yli neljännes. Opiskelijoita heistä oli 14 %. Iäkkäät, eläkkeen varassa olevat pelaajat kuuluvat riskiryhmään myös siitä syystä, että heidän mahdollisuutensa korvata pelaamalla menetettyä varallisuutta ovat työssäkäyviä. Ja tämä sama pätee myös toimeentulotukien tai vastaavien varassa oleviin pelaajiin.

 

Työttömiä soittajista oli 8,1 %, mikä on hieman alhaisempi kuin Suomen yleinen työttömyysaste (8,7 % helmikuussa 2006).

 

Miehistä selvästi suurempi osa kuin naisista oli töissä (56,4 %/34,8 %). Erilaisilla eläkkeillä (sairaus- työttömyys- työkyvyttömyys- ja vanhuuseläke) oli taasen naisista oli noin puolet (50.9 %) ja miehistä joka kuudes (16,5 %).

 

Samanaikaissairaudet ovat yleisiä peliriippuvuuden kohdalla. Tutkimuksissa on esille nostettu etenkin päihde- ja mielenterveysongelmat. Peluurin tilastot näyttäisivät tuke­van näitä tuloksia. Peluurin soittaneilla pelaajilla päihdeongelma ei ole niin yleinen kuin mielenterveysongelma, joka taas tulee esiin lähes joka kuudennessa puhelussa.

 

Peliongelmaisten kannalta varmasti tärkein palvelu on ollut ohjaus hoitopaikkojen ja vertaisryhmien piiriin. Avohoidon yksiköihin on ohjattu noin joka kolmas pelaaja ja vertaisryhmiin 14 %. Joskus tosin on käynyt niin, että hoitoyksiköstä pelaaja on ohjattu soittamaan Peluuriin, kun siellä ei ole luotettu omiin kykyihin hoitaa peliongelmaista. Laitoshoitoon on ohjattu 5 % ja velkaneuvontaan 3 %. Sosiaali- ja terveystoimen palvelujen piiriin on ohjattu 5 % pelaajista.

 

Pelit

Peliautomaatit olivat edelleen yleisin pääasiallisena pelinä, 70 %:lla pelaajista. Ka­sinopelit joko kasinolla tai pelinhoitajien hoitamina muualla muodostivat toiseksi suu­rimman ryhmän noin yhdeksän prosenttia %. Veikkauksen vedonlyönti oli kolmantena 5,5 %. Miehistä vedonlyöntiä pelasi 7,7 %.

 

Nettipokeri ei tullut vielä  vuoden 2005 aikana voimalla esiin Pelurin puheluissa, vaikka sitä muiden pohjoismaiden vaikka auttavien pelipuhelimien kokemusten pohjalta odotettiin. Viestimissä meillä pokeribuumi kyllä jo näkyy ja varmaan vielä myös lähitulevaisuudessa Peluurissa.

 

Pääasiallinen ongelmapeli (n=614)	%
Peliautomaatit	70 %
Pelaaminen kasinolla tai kasinopelit ravintolassa	8,9 %
Vedonlyönti	5,5 %
Rahapelit netissä	6,5 %
Tietokonepelit ilman rahaa	3,9 %
Muut (lotto, arvat, totopelit, bingo jne.)	5,2 %
Yhteensä	100 %

 

Nettipelaaminen ei näy Peluurin puheluissa samalla tavoin kuin Norja tai Ruotsin auttavissa pelipuhelimissa, joissa nettipokeri on noussut toiseksi peliautomaattien jäl­keen. Pääasiallisesti netissä pelasi 6,5 % kaikista pelaajista. Miespelaajista lähes 9 % pelasi netissä. Kuitenkin nettipokerista on tullut vain yksittäisiä havaintoja Peluurin puheluissa.

 

 

Lainaa pelaamiseen

Vähintäänkin viidesosa kaikista Peluurin pelaajista rahoittaa pelaamistaan lainalla. Miehet näyttävät useammin (miehet 22,6 % ja naiset 13,7 %) pelaavan lainarahalla. Pikaluottojen tulo markkinoille on näkynyt myös Peluurin soitoissa. Ne tarjoavat pe­laajille helpon ja nopean mahdollisuuden saada pelirahaa silloinkin, kun pankista tai läheisiltä ei ole mahdollista saada lainaa. Kuvaava pelaajien käyttäy­tymiselle on myös yrittää ratkaista heidän omasta mielestään usein ”suurin peliongelmansa” – rahapula – pelaamalla tappiot takaisin.

 

Peliveloilla näyttäisi myös olevan yhteyttä siihen, mitä pelejä pelataan. Peliautomaa­tien pelaajista vain 16,5 % ilmoittaa rahoittavansa pelaamistaan lainarahalla, kun taas vedonlyöntiä tai kasinopelejä pelaavista noin puolella on pelivelkaa. Ja heistä useat kertoivat kymmenien tuhansien eurojen peliveloista, suurin pelivelka oli yli 200 000 euroa.

 

Peluurin tilastoista

Tilastot pohjautuvat Peluuriin tulleista puheluista tehtyihin raportteihin, jotka on viety tietokantaan. Jokaisesta puhelusta tehdään raportti. Asiakaspuhelujen luonteesta johtuen kaikkia raporttilomakkeen kohtia koskevia tietoja ei suinkaan saada jokaisesta puhelusta ja jokaisesta asiakkaasta. Peluurin toiminnan ensisijaisena tavoitteena on soittajien ohjaaminen heidän tarvitsemiensa palveluihin ja peliongelma koskevan tiedon välittäminen. Puhelinraporttiin kirjataan kaikki se tieto, joka luontevasti asiakaspuhelun aikana saadaan soittajalta

 

Yksi Peluurin tehtävistä on kerätä tietoa suomalaisesta ongelmapelaamisesta.  Miten edustavan kuvan suomalaisesta peliongelmasta Peluurin aineisto antaa, siihen ei vielä voi vastata.

 

Peluurin asiakkaat eivät välttämättä edusta aivan kattavasti koko ongelmapelaajien joukkoa. Soittajat valikoituvat eri perustein. Osa peliongelmaisista ei joko halua ottaa yhteyttä ja hakea apua tai yksinkertaisesti ei tiedä palvelusta. Soittamisen maksullisuus aivan ilmeisesti vaikutti palvelun käyttämiseen. Osa asiakkaista valitti puhelujen hintaa ja sanoi sen olevan este soittamiselle. Soittojen määrä kasvoikin yli kaksinkertaiseksi välittömästi puhelujen tultua maksuttomiksi 16.8.2006 alkaen.

 

Peluurin kotisivujen käyttö

Näillä Peluurin kotisivuilla on ollut kävijöitä keskimäärin 130 päivässä ja kuukaudessa noin 4 000.

Kuukausi	Vierailijoita sivuilla
Tammikuu	3 578
Helmikuu	2 537
Maaliskuu	3 254
Huhtikuu	3 493
Toukokuu	4 212
Kesäkuu	3 513
Heinäkuu	3 470
Elokuu	6 972
Syyskuu	4 171
Lokakuu	4 714
Marraskuu	4 128
Joulukuu	3 315
Yhteensä	47 357

Puhelut Peluurin vuonna 2006

Peluurissa on vuoden 2006 aikana vastattu yli 1 700 puheluun ja tulleita soittoja oli yli 3 000. Päivystysaikana tulleista soitoista olemme vastanneet 56 % soitoista. Soitoista on päivytysaikana (arkisin klo 12 - 18) tullut 58 %. 

 

Kuukausi	Vastatut puhelut	Tulleet soitot*
Tammikuu	187	323
Helmikuu	137	306
Maaliskuu	182	383
Huhtikuu	121	178
Toukokuu	178	248
Kesäkuu	122	177
Heinäkuu	118	255
Elokuu	144	225
Syyskuu	134	266
Lokakuu	127	253
Marraskuu	151	278
Joulukuu	103	172
Yhteensä	1 704	3 064
Vastausprosentti:		56 %
*Päivystysaikana; arkisin klo 12 - 18.

 

RAPORTTI PELUURIN KOKEILUJAKSOSTA 1.9.2004 - 30.4.2005

Peluurin toiminasta ja tilastoja löytyy oheisesta raportista kokeilujaksolta 1.9.2004 - 30.4.2005 löydät alla olevast raportista, jonka voit myös ladata koneellesi pdf-tiedostona.

PELUURIN VUOSIRAPORTTI 2005

Peluurin ensimmäinen täysi toimintavuosi on takana. Tarkemmin tietoa toiminnasta ja tilastoja löydät Vuosiraportista 2005, joka on luettavissa ohessa pdf-tiedostona.

 

Raporttien lukemiseen tarvitset ilmaisen Adobe Acrobat Reader-ohjelmiston. Saat sen

Päivitetty 01.02.2007