Muutos on prosessi

Muutoksen saavuttamiseen vaikuttaa suoraviivaisesti motivaatiosi. Mitä motivaatio on? Motivaation kolme tärkeintä tekijää ovat halu, valmius ja kyky. Arvioi omaa motivaatiotasi, vastaa alla oleviin kysymyksiin:

Halu: kuinka tärkeänä pidät muutosta?

Valmius: Tämä kysymys erityisesti on hyvin vaikea, tutki tarkkaan tunteitasi, oletko valmis luopumaan pelaamisestasi?

Kyky: muutokseen tarvittavia taitoja, voimavaroja ja luottamusta eli pystyvyyden tunnetta. Koetko, että on vaikea pystyä yksin saavuttamaan muutosta? Muutos on kenelle tahansa vaikeaa yksin, on inhimillistä hakea apua ja tukea muilta ihmisiltä.

Muuttuminen on voimavaroja kuluttava prosessi, joka ei ehkä onnistu pelkällä ”nyt muutun” -toteamuksella. Prosessin tarkasteleminen voi auttaa ymmärtämään, miksi muutokseen alkuun pääseminen, muutosprosessissa eläminen ja tavoitteiden saavuttaminen voikin tuntua niin hankalalta. 

Ihmisen elämänkaari on yhtä muutosta. Eri elämänvaiheina muutostahti rauhoittuu ja murrosvaiheissa muutosprosessi on voimakkaasti käynnissä. Luonnolliseen kasvuun kuuluvia muutoksia kutsutaan kansanomaisesti elämänkriiseiksi (identiteettikriisi, kahdenkympin kriisi, kolmenkympinkriisi, keski-iän kriisi, jne.). Kriisi on alun perin kreikkaa ja merkitsee muutosta. Ihminen joutuu käymään elämänsä aikana monet muutosprosessit (=kriisit). Elämä on muutosta. Muutos on elämää. Muutosprosessin ymmärtäminen tarjoaa työkaluja ymmärtää elämää ja muutosta paremmin. Kansainvälisesti laajalti käytetty transteoreettinen muutosmalli jakaa prosessin seuraaviin vaiheisiin: esiharkinta-, harkinta-, valmistelu-, toiminta-, ylläpitö- ja retkahdusvaihe. Alla on kuvattu muutoksen vaiheittaista enetemistä.

Muutosprosessi etenee kehämäisesti, sillä retkahdukset kuuluvat muutokseen olennaisena osana muutosta. Retkahdus voi tapahtua mistä vaiheesta tahansa. Retkahdusten jälkeen aloitetaan "uusi kierros", jos yrityksiä muuttua jatketaan. Tämän vuoksi muutoksen ajatellaan etenevän kierroksin tai spiraalimaisesti siten, että jokainen kierros kasvaa edellisen kierroksen päälle, koko ajan korkeammalle. Kulku vaiheiden läpi on käytännössä hyvin yksilöllistä. Lisäksi, eteneminen on joustavaa, minkä vuoksi on mahdollista tunnistaa itsensä esim. kahdessa vaiheessa samanaikaisesti. 

Jossain vaiheessa repsahdukset vähenevät ja ehkä loppuvat, jolloin voidaan puhua ylläpitovaiheesta. Ylläpitovaiheestakin saatetaan retkahtaa uudelleen tekemään uusia kierroksia.

Muutos voidaan myös ymmärtää uusien käyttäytymismallien ja asenteiden oppimisprosessina. Oppiminen on hidas prosessi. Miettikääpä esim. kuinka hidasta on uuden kielen oppiminen! Retkahduksia tavanomaisesti pidetään epäonnistumisina. Todenmukaisempaa on sanoa, että retkahdukset ovat virheitä, joiden tarkoitus on opettaa. Retkahdukset ovat luonnollinen osa muutosta ja oppimisprosessia. Retkahdus ei siten merkitsisi askelta taaksepäin. Se on askel taaksepäin vain, jos sillä oikeutetaan esiharkintavaiheeseen palaaminen ja jämähtäminen. Se on askel eteenpäin, jos yrittämistä jatketaan ”uudella kierroksella”. Sitoutuminen pelaamattomuuteen voi olla ajoittain hyvin vaikeaa; lipsahdukset voivat masentaa ja saada uskon horjumaan. Ne ovat kuitenkin tavanomaisia. Tämän tiedostaminen voi auttaa sietämään lipsahduksia. 

Tarkastele muutosvaihetaulukkoa ( -otsikko) ja mieti mikä muutosvaihe kuvailee parhaiten sinun tai pelaajan tilannetta. Taulukon mukaista mallia käytetään laajasti ja kansainvälisesti käyttäytymisen muutokseen tähtäävissä ohjelmissa ja hoidoissa. Malli perustuu Prochaskan ja DiClementen 1970-80 lukujen vaihteessa tehtyihin tutkimuksiin hoitomenetelmistä ja niiden pohjalta heidän kehittämäänsä integratiiviseen transteoreettiseen muutosmalliin. Mallissa esitettyyn muutoksen vaiheisiin viitataan usein nimityksellä Muutosvaihemalli (The Stages of Change Model).