Tukea digipelaamisen hallintaan täysi-ikäisille Restart-ohjelmasta

Tietokoneella, puhelimella tai pelikonsolilla pelaaminen on suosittu harrastus. Suurimmalle osalle pelaajista harrastus tuottaa iloa ja on harmiton ajanviettotapa. Joillekin pelaamisen hallinta voi kuitenkin olla vaikeaa, jolloin pelaaminen kuormittaa muuta elämää.

”Liiallinen pelaaminen voi mutkistaa ihmissuhteita ja vaikuttaa terveyteen pelaamiseen liittyvän stressin kautta. Myös työ tai opiskelu saattavat kärsiä tilanteesta. Ongelmalliseen pelaamiseen linkittyy usein ahdistusta ja masennusta, ja joskus pelaamiseen paetaan muita kuormittavia elämäntilanteita”, kertoo kriisityöntekijä ja pelihaittatyön asiantuntija Tommi Julkunen, Kuopion kriisikeskus.

Kyseessä voi olla pelaamishäiriö, jos ihminen kokee, että kontrolli pelaamiseen on heikentynyt, pelaaminen asettuu muun elämän edelle tai pelaamista tulee jatkettua kielteisistä seurauksista huolimatta. Pelaamisen käydessä ongelmalliseksi on tärkeää, että ihminen saa tarvitsemaansa tukea pelaamisen hallintaan.

    Pelaajan käsi näppäimistöllä

    Maksuton ja matalan kynnyksen Restart-ohjelma

    Peluuri on lanseerannut Restart-ohjelman, joka on räätälöity erityisesti tietokone-, konsoli- ja mobiilipelejä liiallisesti pelaavien aikuisten tarpeita ajatellen. Ohjelma ei tähtää pelaamisen lopettamiseen tai välttämättä edes vähentämiseen, vaan asiakas määrittelee itse millaista muutosta kohti haluaa kulkea.

    Restart-ohjelma kestää noin kahdeksan viikkoa. Ohjelman aikana asiakas asettaa itselleen tavoitteita ja tarkastelee omaa pelikäyttäytymistään viikko kerrallaan etenevän tehtäväkirjan avulla. Terapeutin kanssa käydyt puhelinkeskustelut auttavat toivotussa muutoksessa. Työskentelyn ytimessä ovat asiakkaan oma kokemus sekä halu arvioida pelaamistaan.

    ”Restart-ohjelman pariin on ollut helppo ohjata asiakkaita, jotka ovat kertoneet pelaamisen hankaloittavan arkeaan. Lähetettä ei tarvita ja palvelu on maksuton. Kynnys osallistua verkossa tarjottuun palveluun on tehty hyvin matalaksi, ohjelmaan voi osallistua myös nimettömänä”, Julkunen kertoo kokemuksistaan.

    Restart-hankkeen hankepäällikkö Sanni Nuutinen kertoo, että sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät ammattilaiset ovat avainasemassa ongelmallisen digipelaamisen tunnistamisessa ja asiakkaiden ohjaamisessa vaikuttavan tuen piiriin.

    ”Asiakkaita kohdatessaan sote-alan ammattilaiset voivat huomata, että asiakkaalla näyttää olevan haasteita pelaamisen hallinnassa. Silloin asiakkaan voi ohjata tutustumaan Restart-ohjelmaan helposti verkkosivujemme kautta”, Nuutinen sanoo.

    Lisätietoa

    • Restart-ohjelman sisältö on suunniteltu digipelaajien tarpeita ajatellen. Palvelun toimintatapoihin on otettu mallia Peli poikki -ohjelmasta, joka on rahapelaajien keskuudessa ollut suosittu ja tuloksekas.
    • Osallistujan suostuessa kyselyissä kerättyjä vastauksia voidaan käyttää myös tieteellisessä tutkimuksessa. Tutkittavat aineistot käsitellään siten, ettei vastauksia voida henkilöidä tai vastaajaa tunnistaa. Tutkijat tai opinnäytetyöntekijät voivat hakea Peluurilta tutkimuslupaa aineiston käyttöön.
    • Digipelihaittoihin erikoistunut Restart-hanke (2019–2022) käynnistyi STEAn tukemana osana Peluurin ja Sininauhaliiton toimintaa.