Mitä rahapeliongelma on?

Ongelmapelaaminen on rahan- tai ajankäytöltään liiallista pelaamista. Se vaikuttaa kielteisesti pelaajaan, hänen läheisiinsä tai muuhun sosiaaliseen ympäristöön.

Rahapelaamisen kielteiset vaikutukset liittyvät usein talouteen, suoriutumiseen opinnoissa tai työelämässä sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Ongelmapelaamista käytetään usein kattokäsitteenä kaikelle eriasteisesti haitalliselle pelaamiselle, ns. kansankielellä puhutaan silloin peliongelmasta.

Tämä artikkeli käsittelee rahapeliongelmaa. Ongelmallisesta videopelaamisesta löydät tietoa täältä.

Ongelmapelaaminen

  • vaikuttaa kielteisesti pelaajan ajatuksiin, mielialaan, toimintaan, talouteen ja terveyteen,
  • on joustava käsite ja vaihtelee yksilöittäin. Siksi myös itsensä petkuttaminen on helppoa,
  • vaikuttaa usein myös läheisten hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin,
  • ajoittuu usein stressaavaan elämän käännekohtaan ja
  • vaihtelee lievistä tai satunnaisista haitoista suuriin ja jatkuviin haittoihin.

Yleisin rahapeliongelma on 18-29-vuotiailla miehillä, mutta ongelmapelaajia löytyy kaiken ikäisistä ja kaikista sosiaaliryhmistä.

Ongelmapelaamisen taustalla on toisinaan myös muita päihde- tai mielenterveysongelmia. Kymmenisen prosenttia ongelmasta kärsivistä hakeutuu tuen tai hoidon piiriin.

  • Noin 151 000 suomalaista kärsii rahapeliongelmista.
  • Rahapeliongelma heijastuu usein myös lähipiiriin: yli 733 000 suomalaisella on peliongelmasta kärsivä läheinen.

Lue myös Mistä tunnistan peliongelman? Artikkeli on kirjoitettu läheisen näkökulmasta.

Ongelmallisesti pelaavan rahan käyttö

Rahapelaamiseen käytetyt summat vaihtelevat tulojen mukaan. Vuonna 2011 ongelmapelaajat käyttivät pelaamiseen keskimäärin 11,5 % kuukausituloistaan.

Tyypillisesti ongelmallisesti pelaava

  • pelaa enemmän kuin oli suunnittelut / enemmän kuin olisi varaa,
  • karsii muista tarpeellisista menoista pelaamisen takia,
  • yrittää voittaa häviämänsä rahat takaisin,
  • lainaa toisinaan rahaa pelaamisen jatkamiseen.

Ongelmallisesti pelaavan ajankäyttö

  • Laiminlyö pelaamisen takia työtään tai opiskeluaan.
  • Karsii pelaamisen takia vapaa-ajan toimintojaan ja ajanvietteitään.
  • Vetäytyy sosiaalisista tilanteista ja laiminlyö ihmissuhteitaan.

Suurin osa rahapelaajista on niin sanottuja viihdepelaajia

He pelaavat tuloihinsa nähden kohtuudella eikä rahapelaaminen aiheuta haittoja pelaajalle tai tämän lähipiirille. Pelit tarjoavat sopivassa määrin jännitystä, viihdettä ja nautintoa.

Riskipelaaminen on runsasta pelaamista

Riskipelaaminen sijoittuu viihdepelaamisen ja ongelmapelaamisen välimaastoon. Kun omat pelirajat ylittyvät usein tai pelaamisesta seuraa edes joitain kielteisiä seurauksia, riski syvemmän ongelman kehittymiseen on selvästi olemassa.


Lisätietoa: 

Suomalainen rahapelaaminen 2023 (THL, Tilastoraportteja 15/2024)

Suomalaisten rahapelaaminen ja peliongelmat 2019  

Liikaa pelissä -materiaali

Ongelmallisesti pelaavat ovat erilaisia

Pelaajat eivät ole samanlaisia. Jotkut aloittavat nuorina, toiset vanhempina. Osa pelaa netissä, osa pelipaikoilla. Jotkut pelaavat yksin, toiset seurassa. Osa pelaa pitkään pienillä panoksilla; toiset ottavat kerralla kovempia riskejä. Jotkut pelaavat enemmän; toiset vähemmän. Toisia kiehtoo pokeri ja vedonlyönti; toisia kolikkopelit.

  • Osan ajaa pelaamaan tiukka rahatilanne, toiset lievittävät yksinäisyyttään ja kolmansilta puuttuu muu jännittävä tekeminen.
  • Osa hakee peleistä jännitystä ja ajanvietettä, toiset rentoutusta, kolmannet pakenevat huoliaan ja murheitaan.
  • Joitain motivoi mahdollisuus voittaa, kun taas jotkut haluavat jopa rankaista itseään pelaamalla.

Myös jokaisen ongelmallisesti pelaavan taustat ja syyt vaihtelevat, mutta joitain yleisiä piirteitä on heilläkin silti havaittu.

Peliongelman syntyä kuvaava polkumalli

Yksi tunnetuimmista ja laajinta tutkijoiden hyväksyntää saaneista luokitteluista on Blaszczynskin ja Nowerin (2002) peliongelman syntyä kuvaava polkumalli (Pathways model).

Polkumalli erittelee kolme erilaista polkua ongelmapelaajaksi:
1. ehdollistuneet pelaajat,
2. tunneperäisesti alttiit pelaajat sekä
3. perimältään alttiit pelaajat.

Rajat ryhmien välillä eivät kuitenkaan ole tarkkoja. Samalla ongelmapelaajalla voi olla piirteitä useammasta eri polusta.  Toimivat apukeinot käyttäytymisen muuttamisessa voivat vaihdella sen mukaan, mihin ryhmään pelaaja kuuluu.Lähde:

Blaszczynski & Nower (2002): A pathways model of problem and pathological gambling

Löydätkö kuvauksesta omia piirteitäsi?

Tutustu polkujen kuvauksiin ja pohdi löydätkö niistä omia piirteitäsi. Kuvauksen lopusta löydät ehdotuksia toimivista keinoista.