Rahapelaaminen Suomessa

Lukuja suomalaisten rahapelaamisesta

Vuonna 2019 suomalaiset hävisivät Veikkauksen peleihin noin 1,7 miljardia euroa. Monopolin ulkopuolisten yhtiöiden pelaamisesta ei ole saatavilla tarkkoja tietoja.

Pelimarkkinoita analysoivan H2 Gambling Capitalin arvion mukaan suomalaiset häviävät ulkomaisten yhtiöiden (ml. Paf) tarjoamiin peleihin noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Arvion mukaan summa on kasvussa myös tulevaisuudessa.

• Vuonna 2019 Veikkauksen pelikate, eli pelaajien tappiot olivat yhteensä 1,690 miljoonaa euroa.
• Tuottoja jaetaan vuosittain noin miljardi euroa arpajaislain määrittelemien jakosuhteiden mukaisesti
• Arpajaisveroa maksetaan noin 200 milj. euroa vuodessa
• Keskimäärin suomalainen pelaa 320 € Veikkauksen rahapeleihin vuodessa
• Tarkkaa kokonaiskulutusta rahapeleihin ei tiedetä, sillä suomalaiset pelaavat myös netin kautta muita kuin Veikkauksen pelejä sekä harrastavat omia yksityisiä laittomia vedonlyöntejään.

Kuka pelaa?

Suomessa toteutetaan laaja väestökysely suomalaisten rahapelaamisesta neljän vuoden välein. Viimeisin Suomalainen rahapelaaminen 2019 ilmestyi vuonna 2020: siihen vastasi 3994 suomalaista 15 - 74 -vuotiasta (52 % tavoitelluista). Tutkimuksen mukaan:

• 78 % on pelannut viimeisen 12 kuukauden aikana rahapelejä – naisista 74,5 % ja miehistä 82 %. (Väestöstä siis n. 3 milj. henkilöä on pelannut viimeisen vuoden aikana.)
• Yleisintä pelaaminen on 25–44 -vuotiaiden ikäryhmässä. (noin 85 % ikäryhmästä pelannut viimeisen vuoden aikana). Kaikissa ikäryhmissä miehet pelaavat naisia useammin.
• Suosituimmat pelit ovat Viikoittaisia lottopelejä ja/tai Jokeri (64 %), arpapelit (47 %) ja raha-automaatit muualla kuin kasinolla (31 %).
• 17 % vastaajista pelaa rahapelejä vähintään kerran viikossa (vuonna 2015 21%)

• Useita kertoja viikossa tai päivittäin pelaavia luonnehtivat seuraavat elämäntilanteet:
  • pienituloisuus: tuloluokista useimmin 501- 1500 euroa nettona kuukaudessa ansaitsevat
  • työelämän ulkopuolella olo: työttömät, lomautetut, pitkäaikaissairaat ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevat
  • vanhempi ikä: useimmiten kahden vanhimman ikäluokkien edustajia

Yleisiä, jo aiemmissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja

• Miehet aloittavat pelaamisen naisia nuorempina ja pelaavat enemmän ja useammin pelejä, jotka eivät ole puhtaita onnenpelejä (urheiluvedonlyönti, pokeri). Naiset pelaavat enemmän onnenpelejä kuten raha-automaatit tai ruletti.
• Rahapelaaminen on keskittynyttä: pieni joukko kaikista pelaajista tuo valtaosan pelien tuotoista. Eniten pelaava 2,5 % tuo arviolta puolet rahapelien tuotosta.

Miten pelaamiseen Suomessa suhtaudutaan?

• Suomalaisten suhtautuminen rahapelien pelaamiseen on muuttunut väestökyselyn mukaan hieman kielteisemmäksi vuoden 2015 jälkeen. Naisten asenteet ovat olleet miehiä kielteisempiä kaikkina tutkimusvuosina.
• Vuonna 2019 enemmistö tutkimuksen vastaajista katsoi, ettei rahapelien pelaamiseen pitäisi kannustaa (91 %), että rahapelaamiseen on liikaa mahdollisuuksia (71 %).

• Veikkauksen mainonnan nykytilannetta piti tyydyttävänä 61 % vastaajista, vuonna 2015 vastaava luku oli 72 %, suhtautuminen rahapelaamisen mainontaan on siis muuttunut selkeästi kriittisemmäksi. Vuonna 2019 32 % koki mainonnan liian runsaaksi.
• Enemmistö (52 %) kannatti pelien siirtämistä vain pelisaleihin; 22 % vastusti siirtämistä ja 26 prosentilla ei ollut asiasta mielipidettä. Tässä on tapahtunut merkittävä muutos.  Aikaisemmin pelisaleihin siirtämistä kannatti 37 prosenttia.
• Vuonna 2019 vastaajista 68 % piti rahapelien ongelmapelaamista vakavana ongelmana, kun vuonna 2015 luku oli 45 %.
• Vuonna 2019 vastaajista 72 % piti nykyistä yksinoikeusjärjestelmää hyvänä keinona rajoittaa rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja, 21 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei yksinoikeusjärjestelmä ole hyvä tapa ehkäistä rahapelaamisen haittoja, 7 % vastaajista ei osannut sanoa.

Suomalainen rahapelijärjestelmä

Suomessa rahapelaamista säätelee arpajaislaki. Manner-Suomessa on myönnetty rahapelien järjestämisen yksinoikeus Veikkaus Oy:lle. Ahvenanmaalla rahapelitoimintaa toteuttaa PAF.

Suomen yksinoikeusjärjestelmän tarkoitus on hillitä pelien aiheuttamia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja; kuten ongelmapelaamista, rikollisuutta ja sopupelejä sekä takaamaan pelien rehellisyys ja kuluttajien oikeusturva. Euroopan Unioni sallii kilpailun rajoittamisen tietyin edellytyksin: monopolin edellytyksenä tulee olla aito ja johdonmukainen pyrkimys asetettuihin haittoja rajoittaviin tavoitteisiin.

Vuoden 2017 alusta kolme rahapeliyhteisöt Raha-automaattiyhdistys (RAY), Veikkaus Oy ja Fintoto Oy yhdistyivät yhdeksi rahapeliyhtiöksi. Uusi Veikkaus Oy aloitti toimintansa 1.1.2017.

Rahapelien tuotto käytetään arpajaislain 17 pykälän mukaisesti seuraaviin kohteisiin:

• 53 prosenttia urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen sekä nuorisotyön edistämiseen;
• 43 prosenttia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen;
• 4 prosenttia hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen.

Poliisihallitus vastaa rahapelien sekä pelien mainonnan valvonnasta.

Rahapelaamisen aiheuttamien ongelmien seuranta ja tutkimus sekä ehkäisyn ja hoidon kehittäminen kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa tätä tehtäväänsä yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kanssa.

Kaikki rahapelaaminen on ollut kielletty alle 18-vuotiailta 1.7.2011 astuneen lainmuutoksen jälkeen. Se on selvästi vähentänyt nuorten pelaamista. Ikärajojen valvontavastuu kuuluu sekä rahapeliyhtiölle että pelejä myyvien asiamiesten ja myyjien tehtäviin. Ikärajavalvonnan laiminlyönti voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Ostokokeiden perusteella rahapelien, etenkin rahapeliautomaattien, ikärajavalvonnassa on ollut toistuvasti vakavia puutteita.

Vuonna 2021 astui voimaan hajasijoitettujen rahapeliautomaattien pakollinen tunnistautuminen, joka osaltaan vähentää alaikäisten mahdollista pelaamista.

Finlex.fi: Arpajaislaki

Rahapelaaminen ja peliongelmat–Suomalaisten rahapelaaminen 2019

Rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet – Suomalaisten rahapelaaminen 2019

Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007–2019. Suomalaisten rahapelaaminen 2019
 

Katso myös nämä

Rahapeliongelma Suomessa

Mitä rahapeliongelma on?

Miksi pelaamiseen jää koukkuun?

Rahapelaamisen matematiikkaa