Rahapelaaminen Suomessa
Tältä sivulta löydät suomalaisen rahapelaamisen pähkinänkuoressa: rahapelijärjestelmä, pelatun rahan määrä, ketkä pelaavat ja mitä rahapelejä? Löydät tietoa myös ikärajavalvonnasta ja rahapelien markkinoinnista.
- Manner-Suomessa on myönnetty rahapelien järjestämisen yksinoikeus Veikkaus Oy:lle. Ahvenanmaalla rahapelitoimintaa toteuttaa PAF. Rahapelaamista säätelee Arpajaislaki.
- Vuoden 2017 alusta kolme rahapeliyhteisöt Raha-automaattiyhdistys (RAY), Veikkaus Oy ja Fintoto Oy yhdistyivät yhdeksi rahapeliyhtiöksi. Uusi Veikkaus Oy aloitti toimintansa 1.1.2017.
Yksinoikeusjärjestelmän tarkoitus on ehkäistä ja vähentää pelihaittoja
Euroopan Unioni sallii kilpailun rajoittamisen tietyin edellytyksin: monopolin edellytyksenä tulee olla aito ja johdonmukainen pyrkimys asetettuihin haittoja rajoittaviin tavoitteisiin.
Suomen yksinoikeusjärjestelmän tarkoitus on hillitä rahapelien aiheuttamia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja kuten ongelmapelaamista, rikollisuutta ja sopupelejä. Tarkoituksena on myös taata pelien rehellisyys ja kuluttajien oikeusturva.
Rahapelihaittojen seuranta ja tutkimus sekä ehkäisyn ja hoidon kehittäminen kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa tätä tehtäväänsä yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kanssa.
Suomalainen rahapelijärjestelmä on muutoksessa
Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu siirtyminen lisenssijärjestelmään vuoden 2026 alussa. Lisenssijärjestelmän piiriin siirtyisivät ohjelman mukaisesti netissä pelattavat kasinopelit (ml. nettiautomaattipelit) ja vedonlyönti, ja näiden osalta toimiluvan voisivat jatkossa saada myös muut kuin Veikkaus Oy.
Lue myös Rahapelipolitiikka on politiikkaa rahasta, peleistä ja rahapeleistä Sininauhaliiton Toivo-verkkomediasta.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen
Monopolin ulkopuolinen rahapelaaminen
Monopolin ulkopuolelle pelaamisen määrästä ei ole saatavilla tarkkoja tietoja. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksessä (2023) esitettiin eri toimijoiden arvioita:
- KKV:n oma arvion mukaan yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolelle pelattiin vuonna 2021 noin 520–590 miljoonalla eurolla.
- Poliisihallituksen arpajaishallinnon arvio on alle 300 miljoonaa euroa.
- Konsulttiyhtiö H2GC:n arvio on noin 450 miljoonaa euroa.
- Sisäministeriön työryhmän (2023) arvio on noin 500–550 miljoonaa euroa.
Katso myös dosentti Janne Nikkisen Rahapelijärjestelmä -selvitys (2023).
Rahapelaamisen ikärajavalvonta
Kaikki rahapelaaminen on ollut kielletty alle 18-vuotiailta 1.7.2011 astuneen lainmuutoksen jälkeen. Se on selvästi vähentänyt nuorten pelaamista.
Ikärajojen valvontavastuu kuuluu sekä rahapeliyhtiölle että pelejä myyvien asiamiesten ja myyjien tehtäviin.
Ikärajavalvonnan laiminlyönti voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Ostokokeiden perusteella rahapelien, etenkin rahapeliautomaattien, ikärajavalvonnassa on ollut toistuvasti vakavia puutteita.
Vuonna 2021 astui voimaan hajasijoitettujen rahapeliautomaattien pakollinen tunnistautuminen, joka osaltaan vähentää alaikäisten pelaamista.
Rahapelien markkinointi ja mainonta
Poliisihallitus vastaa rahapelien sekä pelien mainonnan valvonnasta. Poliisihallituksen tehtävänä on valvoa, että rahapelien markkinoinnissa noudatetaan arpajaislakia ja kuluttajansuojalakia. Se myös puuttuu lainvastaiseen toimintaan. Lue lisää Poliisihallituksen sivuilta
Arpajaislain mukaan rahapelien markkinointia ovat mainonta ja epäsuora mainonta sekä muu toiminta, joka edistää myyntiä.
- Vain Veikkauksella on oikeus tarjota ja mainostaa rahapelejä Manner-Suomessa. Silti ulkomaiset rahapeliyhtiöt suuntaavat Suomeen runsaasti lainvastaista sisältömarkkinointia ja mainontaa verkossa.
- Etenkin sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa vaikuttajien toteuttamaa rahapelimainontaa voi olla vaikea tunnistaa. Mainonta on suunnattu erityisesti nuorille aikuisille.
Lue Peluurin blogi: Helppoa rahaa vai harhaanjohtavaa vaikuttamista?
Tutustu myös Poliisihallituksen Ei mitään rajaa -kampanjaan, jossa kuvitteellinen somevaikuttaja herää mielikuvamainonnan todelliseen luonteeseen.
Rahapelien saatavuudella ja näkyvyydellä on merkittävä vaikutus peliongelman syntyyn. Ongelmallisesti pelaaville rahapelien näkyvyys ja runsas mainonta on riski.
Peliklinikan asiakkaista 87 % koki Veikkauksen mainonnan liiallisena ja 60 % koki sen lisäävän pelaamistaan.
Väestökyselyssä Veikkauksen mainonnan nykytilannetta piti tyydyttävänä 61 % vastaajista, vuonna 2015 vastaava luku oli 72 %, suhtautuminen rahapelaamisen mainontaan on siis muuttunut selkeästi kriittisemmäksi.
Vuonna 2019 32 % suomalaisista koki rahapelimainonnan liian runsaaksi.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen
Ketkä pelaavat rahapelejä Suomessa?
Suomessa toteutetaan laaja väestökysely suomalaisten rahapelaamisesta neljän vuoden välein. Viimeisin Suomalainen rahapelaaminen 2019 ilmestyi vuonna 2020: siihen vastasi 3994 suomalaista 15–74-vuotiasta (52 % tavoitelluista). Tutkimuksen mukaan:
78 % on pelannut viimeisen 12 kuukauden aikana rahapelejä – naisista 74,5 % ja miehistä 82 %. (Väestöstä siis n. 3 milj. henkilöä on pelannut viimeisen vuoden aikana.)
- Yleisintä pelaaminen on 25–44-vuotiaiden ikäryhmässä. (noin 85 % ikäryhmästä pelannut viimeisen vuoden aikana).
Kaikissa ikäryhmissä miehet pelaavat naisia useammin.
- Suosituimmat pelit ovat Viikoittaisia lottopelejä ja/tai Jokeri (64 %), arpapelit (47 %) ja raha-automaatit muualla kuin kasinolla (31 %).
- 17 % vastaajista pelaa rahapelejä vähintään kerran viikossa (vuonna 2015 21 %)
Useita kertoja viikossa tai päivittäin pelaavia luonnehtivat seuraavat elämäntilanteet:
- pienituloisuus: tuloluokista useimmin 501–1500 euroa nettona kuukaudessa ansaitsevat
- työelämän ulkopuolella olo: työttömät, lomautetut, pitkäaikaissairaat ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevat
- vanhempi ikä: useimmiten kahden vanhimman ikäluokan edustajia
Muissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja rahapelaamisesta
- Miehet aloittavat pelaamisen naisia nuorempina ja pelaavat enemmän ja useammin pelejä, jotka eivät ole puhtaita onnenpelejä (urheiluvedonlyönti, pokeri). Naiset pelaavat enemmän onnenpelejä kuten raha-automaatit tai ruletti.
- Rahapelaaminen on keskittynyttä: pieni joukko kaikista pelaajista tuo valtaosan pelien tuotoista. Eniten pelaava 2,5 % tuo arviolta puolet rahapelien tuotosta.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen
Miten pelaamiseen Suomessa suhtaudutaan?
Suomalainen kulttuuri on pitkään ollut hyvin rahapelimyönteinen ja pelaamiseen on liitetty mielikuva rahapeleihin hävittyjen rahojen ohjaamisesta hyviin tarkoituksiin. Viime vuosina rahapeliongelmat ovat nousseet julkiseen keskusteluun ja laajempaan tietoisuuteen.
Suomalaisten suhtautuminen rahapelien pelaamiseen on muuttunut väestökyselyn mukaan hieman kielteisemmäksi vuoden 2015 jälkeen.
Naisten asenteet ovat olleet miehiä kielteisempiä kaikkina tutkimusvuosina.
- Vuonna 2019 enemmistö tutkimuksen vastaajista katsoi, ettei rahapelien pelaamiseen pitäisi kannustaa (91 %), että rahapelaamiseen on liikaa mahdollisuuksia (71 %).
Pelikoneet pelisaleihin?
- Enemmistö (52 %) kannatti pelien siirtämistä vain pelisaleihin; 22 % vastusti siirtämistä ja 26 prosentilla ei ollut asiasta mielipidettä. Tässä on tapahtunut merkittävä muutos. Aikaisemmin pelisaleihin siirtämistä kannatti 37 prosenttia.
Onko rahapelaaminen ongelma?
- Vuonna 2019 vastaajista 68 % piti rahapelien ongelmapelaamista vakavana ongelmana, kun vuonna 2015 luku oli 45 %.
Mitä mieltä yksinoikeusjärjestelmästä?
- Vuonna 2019 vastaajista 72 % piti nykyistä yksinoikeusjärjestelmää hyvänä keinona rajoittaa rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja, 21 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei yksinoikeusjärjestelmä ole hyvä tapa ehkäistä rahapelaamisen haittoja, 7 % vastaajista ei osannut sanoa.
Lue myös Rahapelaamisen keskiolut ja heroiini Sininauhaliiton Toivo -verkkomediasta.