Testaa videopelaamisesi

Pelaatko liikaa videopelejä? Tällä kyselyllä voit selvittää onko pelaamisesi tasapainossa muun elämän kanssa ja jos ei ole, mistä kiikastaa. Saat palautteen, jota voit verrata muiden tuloksiin.

Tietoa ongelmallisesta videopelaamisesta
Kaksi ihmistä pelaamassa videopelejä.

Kyselyssä on pelitapoihin liittyviä kysymyksiä ja testejä, jotka lisäävät itseymmärrystäsi. Kyselyn tehtyäsi saat palautteen seuraavista:  

  • pelaamisen koettu ongelmallisuus  
  • videopeliriippuvuus -testi  
  • netinkäytön ongelmat  
  • sosiaalinen ja psyykkinen hyvinvointi  

Voit verrata palautteessa omia tuloksiasi muiden kyselyn tehneiden keskiarvoon.   

Kysely on Restart-ohjelman hakemus, joten sen täyttäminen vaatii rekisteröitymisen. Sen voit tehdä myös nimettömänä. Voit käyttää kyselyä pelaamisen arviointiin ilman tarkoitusta osallistua ohjelmaan. Kaikkiin kysymyksiin ei ole pakko vastata.  

  • Jos päädyt kyselyn jälkeen siihen, että haluat apua pelaamiseen liittyviin ongelmakohtiin, sinun ei tarvitse muuta kuin ottaa paikka vastaan. Tarjoamme sitä kahden viikon sisällä. 
  • Jos et halua osallistua ohjelmaan, sinun ei tarvitse tehdä mitään.  

Oletko valmis lisäämään ymmärrystäsi pelaamisen roolista elämässäsi? 

Testaa pelaamisesi tästä

Milloin on aika hakea apua?  

Usein puhutaan videopeliriippuvuudesta edellytyksenä avun hakemiselle, mutta se ei ole ainoa tilanne, johon tukea on tarjolla. Peliriippuvuudella tarkoitetaan ajoittain tai jatkuvasti pakonomaista pelaamista, jonka seurauksena ihminen laiminlyö muita tärkeitä asioita ja elämä kaventuu pelaamisen ympärille.   

Restart-ohjelmaan hakeneista 42 prosenttia täyttää riippuvuuden kriteerit. Yli puolella pelaaminen ei ole kehittynyt riippuvuuden asteelle tai ongelmat ovat muualla kuin pelaamisen hallinnassa, kuten parisuhteessa tai rahankäytössä. Emme määrittele ongelmaa hakijan puolesta, joten ohjelmaan on osallistunut ihmisiä monenlaisissa tilanteissa.  

Pelaajan näkökulmasta ongelmatilanteet ilmenevät usein pelikokemuksen tai pelisuorituksen laadun heikkenemisenä. Oli syy sitten pelissä tai sen ulkopuolella, pelaamisen mielekkyys kärsii.   

Peliburnout vie ilon rakkaasta harrastuksesta  

Pelaamiseenkin voi tulla burnout. Liialliset tavoitteet saavat pelaamisen tuntumaan suorittamiselta. Palautumisen laiminlyönti voi johtaa tunteenpurkauksiin tai ylilyönteihin, jotka nolottavat jälkikäteen. Heikko tasapaino pelaamisen ja muun elämän välillä taas ei edistä palautumista.  

Videopelaamisen sekatyöläinen ja Twitch-sisällöntuottaja Sami “Myst1s” Partanen kertoo omista kokemuksistaan peliburnoutin oireista sekä siitä, miten hän päätyi hyötymään Restart-valmennuksesta. Hänellä valmennus alkoi kaupallisesta yhteistyöstä ja halusta edistää tervettä pelaamista videopeliyhteisössä.  

Pakeneminen tuo mielen synkät pilvet pelimaailman taivaalle  

Pelaamisen laatu voi kärsiä myös muiden ongelmien seurauksena. Huoli omasta mielenterveydestä voi herätä myös sen oivalluksen äärellä, että paha olo vie aina pelin pariin, mutta pelaaminen ei ole toiminut parhaana itsehoitona. Päinvastoin siitäkin on alkanut ilo himmetä.  

Raakel “xenophics” Lius, Twitch -striimaaja ja entinen World of Warcraft –huippu, kuvaa videolla kuinka hän pakeni ahdistustaan peliin ja ahdistus päätyi leimaamaan myös pelikokemusta. Liuksen Restart-matka löytyy kokonaisuudessaan hänen Youtube-kanavaltaan.