Tätä et tiennyt videopelaamisen ongelmista: apua hakee useammin kolmekymppinen kuin teini
Luulitko sinäkin, että videopelaamisen ongelmat ovat vain nuorten juttu? Peliongelmiin apua hakevien keski-ikä on odotettua korkeampi.
Restart-hanke kartoittaa peliongelmia tarjoamalla niihin tukea
Vain joka neljäs apua hakeneista oli 18–25-vuotias z-sukupolven edustaja ja jopa 65 prosentin enemmistö 26–41-vuotiaita milleniaaleja. Luvut selviävät tietokone-, konsoli- ja mobiilipelaamisen ongelmia selvittäneen Restart-hankkeen raportista.
Itsenäistymisen elämänvaihe saattaa olla altis ongelmallisten pelitapojen kehittymiselle. Nuoren aikuisuuden haasteissa pelaaminen tarjoaa turvasataman, johon voi olla liiankin helppo paeta.
Ongelmallinen pelaaminen on usein arjen paineiden hallintakeino, joka lakkaa toimimasta
Nuoruudessa opittu tapa paeta vaikeita tunteita ja tilanteita pelimaailmaan voi kehittyä peliongelmaksi aikuisiällä, kun stressaavat elämäntilanteet ja heikot ongelmanratkaisutaidot yhdistyvät. Muodostuu noidankehä, josta on vaikea päästä ulos.
Restart -ohjelmasta apua hakevalle pelaaminen on tyypillisesti alkuun pelastusrengas arjen stressaavista tilanteista. Entinen World of Warcraft -pelin huippupelaaja Raakel ”xenophics” Liukselle stressiä lisäsivät myös vaatimukset saavutetun tason säilyttämisestä. Hän haki apua, kun arjen pelastusrenkaaseen tuli reikä.
"Ymmärsin, että olin käyttänyt pelaamista koko elämäni tunteiden säätelyyn. Kun minulla oli paha olla, olin surullinen, vihainen, tylsistynyt tai pettynyt tiesin, että pystyin logaamaan peliin sisään ja huoleni lähtisivät pois. Samalla vaihdoin ongelmani suorittamiseen pelimaailmassa." Lius kertoo.
Peliongelmasta voi päästä eroon, vaikka pelaaminen jatkuu
Koska aikuisiällä alkavien peliongelmien taustalla on nuoruusiässä opittu selviytymismalli, voi nuoren runsaan pelaamisen käsitteleminen peliongelmana olla ennenaikaista. Oleellisempaa olisi puuttua niihin asioihin, jotka saavat nuoren pakenemaan pelimaailmaan, kuten yksinäisyyteen, kiusaamiseen tai ongelmiin kotona. Moni epäröi hakea apua vielä aikuisenakin, koska videopelaaminen on tärkeä osa elämää eikä siitä haluta luopua. Pelaamisen lopettaminen ei ole välttämätöntä, nuoren tukemiseen voi kokeilla toisia keinoja.
”Kotiin pelaamaan eristäytyville nuorille tulisi tarjota enemmän mahdollisuuksia laajentaa peliharrastusta kodin ulkopuolelle ohjattuun pelitoimintaan tai e-urheiluun. Esimerkiksi e-urheiluvalmennuksessa tauottomalle pelaamiselle ei ole sijaa, vaan tavoitteellisessa harjoittelussa huomioidaan myös palautuminen sekä riittävä uni ja säännöllinen ruokailu. Harrastustoiminta tarjoaisi mahdollisuuden kuulua merkitykselliseen yhteisöön myös verkon ulkopuolella,” summaa projektipäällikkö Sanni Behm.
Pelaamisen lopettaminen ei ole ainoa ratkaisu peliongelmiin aikuisuudessakaan. Restartiin osallistuneista vain 8,5 % päätti lopettaa pelaamisen kokonaan. Osallistujien ongelmallinen pelaaminen, riippuvuusoireet, netinkäytön ongelmat sekä ongelmat psyykkisessä ja sosiaalisessa toimintakyvyssä vähenivät kuitenkin merkittävästi Restart-ohjelmaan osallistumisen myötä.
Faktoja raportista
- Apua videopelaamiseen liittyviin ongelmiin hakevien keski-ikä oli odotettua korkeampi, peräti 29,7 vuotta. Avun hakemisen hetkellä peliongelma oli kestänyt arviolta yhdeksän vuotta.
- Pelaaminen vaikuttaa olevan erityisesti miehille tapa yrittää säädellä paineita. 84 prosenttia apua hakeneista oli miehiä.
- Pelaamiseen kuluvan ajan lisäksi ongelmallisena koettiin pelaamisen vaikutukset ihmissuhteisiin ja työhön tai opiskeluun. Yli puolet hakijoista oli parisuhteessa. Hakijoita oli sekä työelämässä (38 %), opiskelijoina (35 %) että työelämän ulkopuolella (23 %).
- Videopeleihin kuluva raha aiheutti ongelmia 28 prosentille avun hakijoista. Yleisin ongelmallisen rahankäytön kohde olivat pelien sisäiset ostot, kuten lootboxit.
Restart-ohjelma tarjoaa tukea videopelaamiseen liittyvien ongelmien selvittämiseen. Se toimii osana Peluuria. Peluuri tuottaa digitaalisia tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluita sekä välittää tietoa peliongelmista, niiden ehkäisystä ja hoidosta. Restartia hallinnoi Sininauhaliitto ja rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.
Lataa ja lue koko raportti alta
Raportti julkaistu 20.6.2023.
Mietitkö omaa tai läheisen pelaamista?
Kun et tiedä mitä tehdä tai haluat pohtia vaihtoehtojasi:
Kun haluat tukea pelitapojesi muutokseen:
