Suuret velat lisäävät itsetuhoisuutta ongelmallisesti pelaavilla
Suomessa noin 151 000 ihmistä pelaa kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla. Rahapeliongelmasta aiheutuu erilaisia ja eritasoisia terveyteen, hyvinvointiin talouteen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä haittoja. Vakavimmillaan liiallinen rahapelaaminen saattaa aiheuttaa vakavaa elämänhalun heikentymistä, itsetuhoisuutta ja itsemurhia.
Rahapeliongelmia kokevilla henkilöillä on selkeästi kohonnut riski itsetuhoisuuteen. Tämä voi ilmetä esimerkiksi elämänhalun heikkenemisenä, itsetuhoisina ajatuksina, itsensä vahingoittamisena, itsemurhina ja niiden yrityksinä. Riski on erityisen suuri niillä, joilla esiintyy samanaikaisesti muita riippuvuushäiriöitä tai muuta psykiatrista sairastavuutta. Itsetuhoisuutta näyttäisi tutkimusten mukaan ennakoivan myös sosiaalisen tuen puute sekä rahapelaamisen takia velkaantuminen.
Velkaantuminen ja itsetuhoisuus apua hakevilla
Auttaviin palveluihin kuten Peluuriin, Tilttiin ja Takuusäätiöön yhteyttä ottavilla rahapelaajilla itsetuhoinen ajattelu liittyy usein velkaantumiseen ja toivottamana koettuun taloustilanteeseen. Vuonna 2025 Peluurin auttavaan puhelimeen ja chattiin yhteyttä ottaneista rahapelaajista, joilta tieto saatiin, 33 prosenttia kertoi itsetuhoisista ajatuksista. Vastaavasti pelaajista, joilla velkaa oli yli 10 000 euroa, jopa 42 prosenttia kertoi itsemurhaan liittyvistä ajatuksista[1].
Sininauhaliiton tieto- ja tukipiste Tiltissä säännöllisesti käyvistä lähes kaikilla on ollut toivottoman taloustilanteen takia itsetuhoisia ajatuksia. Pelaamisesta johtuneiden velkojen määrä ja pelivelkojen hoitamisen myötä vuosiksi niukentunut arki aiheuttavat suurta ahdistusta ja epätoivoa, joka voi pahimmillaan johtaa äärimmäisiin ratkaisuihin.
”Apua hakevilla pelaajilla taustalla on usein pitkään kestänyt ja laaja ongelmien vyyhti, johon liittyy isoja velkoja, häpeää, salailua ja pelkoa tilanteen paljastumisesta läheisille. Tällaisessa tilanteessa voi olla vaikea nähdä ulospääsyä ja toivoa tilanteen muuttumisesta. Avun hakeminen, vertaistuki sekä raha- ja velka-asioiden pienikin järjestyminen voivat tuoda toivoa tilanteeseen”, kertoo Peluurin päällikkö Inka Silvennoinen.
Rahapelaajilla on muita enemmän vakuudetonta velkaa
Takuusäätiön Velkalinjapuhelimessa ja -chatissa nähdään, että rahapeleistä velkaantuneilla on vakuudetonta velkaa noin kolmannes enemmän ja itsetuhoajatuksistaan puhuvilla jopa yli puolet enemmän kuin muilla yhteydenottajilla. Huomattavasta velkamäärästä selviytymiseen on yleensä haastavaa löytää ratkaisuja. Rahapelaamisen vuoksi velkaantunut voi joutua odottamaan pitkään esimerkiksi yksityishenkilön velkajärjestelyä.
”Rahapeleistä velkaantuneiden kuin myös itsetuhoajatuksistaan kertovien ihmisten kanssa keskustellaan muita paljon useammin psyykkisestä jaksamisesta ja velkatilanteen vaikutuksista läheisiin”, kertoo Minna Mattila Takuusäätiöstä.
Kun maksettavaa on paljon, ulosotto voi olla järkevin ensivaiheen ratkaisu arjen raha-asioiden selkiyttämiseksi. Toisaalta ulosoton leimaavuus ja vaikutukset voivat lisätä toivottomuutta ja vahvistaa itsetuhoajatuksia.
”Rahapeliongelma liittyy vahvasti kulutusluottojen käyttöön. Sekä rahapelit että kulutusluotot ovat laajasti ja helposti saatavilla. Tarvitsemme tiukempaa lainsäädäntöä rahapelaamiseen ja valvontaa, ettei luoton markkinointia yhdistetä rahapelipalveluihin”, toteaa Mattila
[1] Kaikilta Peluurin auttavaan puhelimeen ja chattiin yhteyttä ottaneilta kysytään itsetuhoisista ajatuksista. Vastaus kysymykseen saadaan 67 prosentilta rahapelaajista.
Lisätiedot:
Inka Silvennoinen,
Yksikön päällikkö, Peluuri
040 760 8507
[email protected]
Minna Mattila
Johtaja, Takuusäätiö
040 545 6569
[email protected]
Lue lisää aiheesta: https://www.peluuri.fi/ajankohtaista/rahapeliongelma-ja-itsetuhoisuus
Lähteet:
Karlsson A, Håkansson A (2018). Gambling disorder, increased mortality, suicidality, and associated comorbidity: A longitudinal nationwide register study. J Behav Addict 2018;7
Marionneau V. & Nikkinen J (2022): Gambling-related suicides and suicidality: A systematic review of qualitative evidence. Frontiers in Psychiatry 2022;13 https://www.frontiersin.org/journals/psychiatry/articles/10.3389/fpsyt.2022.980303/full
Marionneau V., Havuaho S. & Wall H. (2026): Gender-specific risk factors for gambling-related suicidal ideation: Evidence from a help-seeking population. Addictive Behaviors 175/2026
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2023): Suomalainen rahapelaaminen. THL tilastoraportti 15/2024 https://www.julkari.fi/items/c7eb720a-9b26-4088-8e5d-0baa96e9bf87
