Rahapeliongelma ja itsetuhoisuus

Rahapeliongelmasta aiheutuu usein erilaisia terveyteen, talouteen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä vaikeuksia. Ihmisillä, jotka kokevat rahapeliongelmia, on myös kohonnut riski kokea itsetuhoisuutta, kuten itsetuhoisia ajatuksia, itsensä vahingoittamista, itsetuhoista käytöstä tai itsemurhayrityksiä. Erityisesti rahapelaamisesta johtuvien velkojen ja rikollisuuden ilmituloon liittyy suuri itsemurhariski.

Itsetuhoisuus näkyy Peluurin työssä

Itsetuhoisuus ja itsemurha-ajatukset ovat aiheita, joita käsitellään säännöllisesti Peluurin asiakastyössä. Itsetuhoisten ajatusten taustalla on usein kasautuneiden ongelmien vyyhti, isoja velkoja, häpeää ja pelkoa tilanteen paljastumisesta muille. Ahdistuksen ja pelkojen kanssa on jääty yksin ja kyky nähdä ratkaisuja tilanteeseen on kaventunut. 

Joskus pelaamisen seurausten kohtaaminen nähdään pahempana vaihtoehtona kuin kuolema. Joillekin se on puolisolle paljastuminen, lasten taloudellisen tulevaisuuden järkkyminen, kodin menettäminen, kavalluksen paljastuminen työpaikalla tai ulosottoon joutuminen. Yhdistelmä häpeää ja taloudellisten seurausten hallitsemattomuuden tunnetta.

• Peli poikki -ohjelmaan hakeneista noin 60 prosentilla elämänhalu ja elämän mielekkyys oli heikentynyt ja 20 prosentille itsemurha tuntui vähintään joskus mahdolliselta ulospääsyltä tilanteesta.
• Vuonna 2024 Peluurin auttavaan puhelimeen ja chattiin yhteyttä ottaneista rahapelaajista 8 prosenttia kertoi itsetuhoisista ajatuksista tai itsemurhayrityksistä. Osalla itsemurhariski oli yhteydenottohetkellä jo varsin akuutti.
• Vuoden 2025 alusta itsetuhoisista ajatuksista on kysytty johdonmukaisesti kaikilta auttavaan puhelimeen ja chattiin yhteyttä ottaneilta pelaajilta.
• Tammi-maalikuun välillä yhteyttä ottaneista noin neljännes kertoi, että heillä oli viimeisen vuoden aikana ollut itsetuhoisia ajatuksia tai he olivat pohtineet itsemurhaa vaihtoehtona. Tämä ero vuosien 2024 ja 2025 välillä viittaa siihen, että ilman johdonmukaista kysymistä iso osa itsetuhoisuudesta jää piiloon.

Rahapeliongelmilla ja itsetuhoisuudella selvä yhteys

Kansainvälisissä tutkimuksissa noin kolmannes rahapeliongelmaa kokeneista oli kokenut itsemurha-ajatuksia elämänsä aikana, ja noin 13 prosentilla oli itsemurhayrityksiä. 

Suomessa rahapeliriippuvuusdiagnoosin saaneilla yleisin kuolinsyy on itsemurha, ja kuolleet ovat usein nuoria, aikuisia miehiä.

Sosiaali- ja terveyspalveluilla on tärkeä merkitys itsemurhariskin tunnistamisessa sekä itsemurhien ehkäisyssä yleisesti että liittyen rahapeliongelmaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yliopiston riippuvuuksien, yhteiskunnallisen sääntelyn ja hallinnan tutkimuskeskuksen (CEACG) yhteistutkimuksessa tarkasteltiin rahapeliongelman, itsetuhoisten ajatusten ja palveluiden käytön yhteyttä. Aineistona oli yli 28 000 vastaajan Terve Suomi -väestökysely. 

Tutkimus osoitti, että lähes kolmannes sellaisista vastaajista, jotka olivat kokeneet rahapeliongelmaa edellisen vuoden aikana, olivat kokeneet myös itsetuhoisia ajatuksia. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kehitettävää

Positiivista oli, että lähes kaikki heistä, jotka olivat kokeneet sekä rahapeliongelmia että itsemurha-ajatuksia, olivat olleet terveyspalveluiden piirissä. Yli kolmannes oli myös ollut asiakkaana sosiaalipalveluissa. 

Sosiaalipalvelujen käyttö olikin tässä ryhmässä yleisempää kuin heillä, jotka olivat kokeneet itsemurha-ajatuksia mutta eivät rahapeliongelmaa. Aineiston perusteella emme voi kuitenkaan tietää, ovatko rahapeliongelmaa kokeneet käyttäneet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja rahapeliongelman ja/tai itsetuhoisuuden vuoksi, tai onko ne tunnistettu palveluissa.

Tutkimus kuitenkin paljasti, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin pääsyssä koettiin esteitä, ja erityisesti ihmiset, jotka pelasivat rahapelejä kohtalaisen riskin tasolla ja joilla oli myös itsetuhoisia ajatuksia, kokivat palveluihin pääsyn vaikeaksi. 

Esteitä olivat esimerkiksi potilaiden ohjaaminen edestakaisin palvelujen välillä tai se, että potilaat joutuivat selostamaan oman asiansa useaan kertaan. Tämä viittaa siihen, että vaikka palveluita on tarjolla, ne voivat olla pirstaloituneita, eivätkä aina ole helposti saavutettavissa tai riittävän hyvin kohdennettuja niille, jotka kamppailevat pelaamisen aiheuttaman ahdistuksen kanssa.

Tulokset osoittavat, että 

• Rahapeliongelmaa ja itsetuhoisia ajatuksia kokevista lähes kaikki ovat käyttäneet terveydenhuollon palveluja, ja kolmannes sosiaalihuollon palveluja
• Rahapeliongelmaa ja itsemurha-ajatuksia kokevat siis ovat jo sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän asiakkaita, ja tärkeää olisi, että palveluissa nykyistä paremmin tunnistettaisiin rahapelaaminen ja itsemurha-ajatukset ja tarjotaan sopivaa apua.
• Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin pääsyssä koettiin myös esteitä, ja erityisesti esteitä kokivat kohtalaisen riskin tasolla pelaavat henkilöt, joilla oli itsetuhoisia ajatuksia
• Lievempiäkin haittoja aiheuttava rahapelaaminen voi liittyä itsemurha-ajatuksiin, ja mitä varhaisemmin se tunnistetaan palveluissa, eivät ongelmat välttämättä kehity niin vakaviksi esimerkiksi velkaantumisen vuoksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on siis edelleen aiempaa paremmin tunnistettava peliongelmien ja itsetuhoisuuden välinen yhteys, myös lievempien rahapelihaittojen kohdalla. Tarvitaan entistä tiiviimmin integroitua ja vaikuttavaa tukea, jotta apua tarvitsevat saavat oikeanlaista ja oikea-aikaista apua. 

10.9. on Kansainvälinen Itsemurhien ehkäisypäivä. Päivän tavoitteena on lisätä tietämystä itsemurhista, levittää tietoa ja vähentää itsemurhiin liittyvää stigmaa. Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Peluurin vuosiraportti 2024 yhteydessä.  

Linkit:

Käypä hoito -suositus rahapeliongelma
Käypä hoito -suositus itsemurhien ehkäisy

Marionneau V, Nikkinen J. Gambling-related suicides and suicidality: A systematic review of qualitative evidence. Front Psychiatry. 2022 Oct 26;13:980303.  https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/36387006/

Kristensen JH, Pallesen S, Bauer J, Leino T, Griffiths MD, Erevik EK. Suicidality among individuals with gambling problems: A meta-analytic literature review. Psychol Bull. 2024 Jan;150(1):82–106.  https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/38095933/