Mitä rahapeliongelma on?

Ongelmapelaaminen on rahan- tai ajankäytöltään liiallista pelaamista. Se vaikuttaa kielteisesti pelaajaan, hänen läheisiinsä tai muuhun sosiaaliseen ympäristöön.

Pelaamisen kielteiset vaikutukset liittyvät usein talouteen, suoriutumiseen opinnoissa tai työelämässä sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Ongelmapelaamista käytetään usein kattokäsitteenä kaikelle eriasteisesti haitalliselle pelaamiselle.

  • Ongelmapelaaminen vaikuttaa kielteisesti pelaajan ajatuksiin, mielialaan, toimintaan, talouteen ja terveyteen.
  • On joustava käsite ja vaihtelee yksilöittäin. Siksi myös itsensä petkuttaminen on helppoa.
  • Vaikuttaa usein myös läheisten hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin.
  • Ajoittuu usein stressaavaan elämän käännekohtaan.
  • Vaihtelee lievistä tai satunnaisista haitoista suuriin ja jatkuviin haittoihin.
  • Yleisin rahapeliongelma on 18-34-vuotiailla miehillä, mutta ongelmapelaajia löytyy kaiken ikäisistä ja kaikista sosiaaliryhmistä.
  • Taustalla on toisinaan myös muita päihde- tai mielenterveysongelmia.
  • Kymmenisen prosenttia ongelmasta kärsivistä hakeutuu tuen tai hoidon piiriin.
  • Noin 124 000 suomalaista kärsii rahapeliongelmista.
  • Rahapeliongelma heijastuu usein myös lähipiiriin: yli 700 000 suomalaisella on peliongelmasta kärsivä läheinen.

Ongelmallisesti pelaavan rahan käyttö

  • Pelaamiseen käytetyt summat vaihtelevat tulojen mukaan. Vuonna 2011 ongelmapelaajat käyttivät pelaamiseen keskimäärin 11,5 % kuukausituloistaan*.
  • Pelaa enemmän kuin oli suunnittelut / enemmän kuin olisi varaa.
  • Karsii muista tarpeellisista menoista pelaamisen takia.
  • Yrittää voittaa häviämänsä rahat takaisin.
  • Lainaa toisinaan rahaa pelaamisen jatkamiseen.

Ongelmallisesti pelaavan ajankäyttö

  • Laiminlyö pelaamisen takia työtään tai opiskeluaan.
  • Karsii pelaamisen takia vapaa-ajan toimintojaan ja ajanvietteitään.
  • Vetäytyy sosiaalisista tilanteista ja laiminlyö ihmissuhteitaan.

Suurin osa rahapelaajista on niin sanottuja viihdepelaajia

He pelaavat tuloihinsa nähden kohtuudella eikä rahapelaaminen aiheuta haittoja pelaajalle tai tämän lähipiirille. Pelit tarjoavat sopivassa määrin jännitystä, viihdettä ja nautintoa.

Riskipelaaminen on runsasta pelaamista

Se sijoittuu viihdepelaamisen ja ongelmapelaamisen välimaastoon. Kun omat pelirajat ylittyvät usein tai pelaamisesta seuraa edes joitain kielteisiä seurauksia, riski syvemmän ongelman kehittymiseen on selvästi olemassa.

Lähteitä ja lisätietoa:

Suomalaisten rahapelaaminen 2015-tutkimus

Liikaa pelissä -materiaali

Ongelmallisesti pelaavat ovat erilaisia

Pelaajat eivät ole samanlaisia. Jotkut aloittavat nuorina, toiset vanhempina. Osa pelaa netissä, osa pelipaikoilla. Jotkut pelaavat yksin, toiset seurassa. Osa pelaa pitkään pienillä panoksilla; toiset ottavat kerralla kovempia riskejä. Jotkut pelaavat enemmän; toiset vähemmän. Toisia kiehtoo pokeri ja vedonlyönti; toisia kolikkopelit.

  • Osan ajaa pelaamaan tiukka rahatilanne, toiset lievittävät yksinäisyyttään ja kolmansilta puuttuu muu jännittävä tekeminen.
  • Osa hakee peleistä jännitystä ja ajanvietettä, toiset rentoutusta, kolmannet pakenevat huoliaan ja murheitaan.
  • Joitain motivoi mahdollisuus voittaa, kun taas jotkut haluavat jopa rankaista itseään pelaamalla.

Myös jokaisen ongelmallisesti pelaavan taustat ja syyt vaihtelevat, mutta joitain yleisiä piirteitä on heilläkin silti havaittu.

Peliongelman syntyä kuvaava polkumalli

Yksi tunnetuimmista ja laajinta tutkijoiden hyväksyntää saaneista luokitteluista on Blaszczynskin ja Nowerin (2002) peliongelman syntyä kuvaava polkumalli (Pathways model).

Malli erittelee kolme erilaista polkua ongelmapelaajaksi: ehdollistuneet pelaajat, tunneperäisesti alttiit pelaajat sekä perimältään alttiit pelaajat. Rajat ryhmien välillä eivät kuitenkaan ole tarkkoja.

Samalla ongelmapelaajalla voi olla piirteitä useammasta eri polusta. Toimivat apukeinot käyttäytymisen muuttamisessa voivat vaihdella sen mukaan, mihin ryhmään pelaaja kuuluu.

  • sf

    1. Ehdollistuneet pelaajat

    Tämän ryhmän pelaajilla ei ole taustalla juurikaan muita psyykkisiä ongelmia. He voivat olla aloittaneet pelaamisen missä iässä tahansa. Mahdollinen stressi, ahdistus ja runsas alkoholinkäyttö ovat pelaamisen ja talousvaikeuksien aiheuttamia oireita tai seurauksia, eivät syitä peliongelman kehittymiselle.

    Peliongelma on syntynyt yksinkertaisesti pelaamisen hallinnan menettämisestä, joka voi liittyä esimerkiksi elämäntilanteessa tapahtuneisiin muutoksiin: lisääntyneeseen vapaa-aikaan tai mahdollisuuksiin pelata enemmän. Moni pelaaja hakee viihdettä, seuraa ja jännitystä peleistä.

    Pelaamista ruokkivat usein väärät uskomukset rahapeleistä, omista vaikutusmahdollisuuksista ja voittamisen mahdollisuuksista. Häviöiden jahtaaminen takaisin on tyypillistä.

    Tämä ryhmä hyötyy muutoksen saavuttamisessa usein kevyemmistäkin tuen muodoista. Motivaation vahvistaminen ja ylläpito sekä tieto peleistä ja pelaamisesta auttavat muutoksessa. Oma-apuvälineet ja lyhyet interventiot, kuten esimerkiksi nettiryhmät tai lyhyet keskustelut, ovat usein toimiva ja riittävä ratkaisu.

  • Numero kaksi.

    Tunneperäisesti alttiit pelaajat

    Tähän ryhmään kuuluvilla on paljon samoja piirteitä kuin edellisellä ryhmällä. Heilläkin on peliongelman taustalla usein lisääntynyt mahdollisuus pelata, jännityksen hakua, virheuskomuksia ja häviöiden jahtaamista takaisin.

    Näiden tekijöiden lisäksi tähän ryhmään kuuluvilla on ongelman taustalla jokin tunneperäinen alttius, kuten lapsuuden traumoja, peli- tai päihdeongelmaa perheessä sekä ahdistukseen ja impulsiivisuuteen taipuvainen persoona. Tämä peliongelman kehittymiseen vaikuttava alttius voi näkyä esimerkiksi mielialahäiriönä (masennus tai ahdistus) tai puutteellisina ongelmanratkaisu- tai selviytymiskeinoina ja konkretisoitua esimerkiksi runsaana päihteiden käyttönä.

    Nämä pelaajat pakenevat peleihin kielteisiä tunteitaan. Pelit tarjoavat mahdollisuuden paeta. Muutoksessa, tukemisessa ja hoidossa on tärkeää huomioida ongelmapelaamisen lisäksi taustalla vaikuttavat muut seikat ja tartuttua tarpeen mukaan myös näihin.

  • Numero kolme.

    Perimältään alttiit pelaajat

    Tämän ryhmän ongelmapelaajilla on paljon samoja piirteitä kuin edellisillä ryhmillä. Näiden lisäksi pelaajilla on selviä neurologisia tai neurokemiallisia häiriöitä, kuten voimakasta impulsiivisuutta, ADHD tai keskittymishäiriöitä. Käyttäytymiseen voi kuulua pelaamisesta johtumatonta rikollisuutta, harkitsemattomuutta ja muuta riskikäyttäytymistä sekä itsemurhayrityksiä, päihdeongelmaa ja hyvin vähäistä kykyä sietää tylsyyttä.

Vinkkejä ja keinoja ehdollistuneille pelaajille:

Vinkkejä ja keinoja tunneperäisesti alttiille pelaajille:

Vinkkejä ja keinoja perimältään alttiille pelaajille:

Lähde:

Blaszczynski & Nower (2002): A pathways model of problem and pathological gambling

Katso myös nämä:

Tutustu Peluurin palveluihin

Mitä peliriippuvuus on?

Miksi pelaamiseen jää koukkuun?

Rahapelaajan virhepäätelmät

kokemuksiapeliongelmista.fi