Peliongelman psykologista taustaa

Kognitiivinen dissonanssi -ajatusten ja toiminnan ristiriita

Kognitiivinen dissonanssi on psykologinen tila joka syntyy, kun toimintamme on ristiriidassa arvojemme, ajatustemme, mielipiteidemme tai uuden tiedon kanssa. Se elittää, miksi voimme toimia tavoilla, jotka vaikuttavat epäjohdonmukaisilta tai irrationaalisilta, ja miten yritämme ratkaista tällaisia ristiriitoja psykologisesti.

Kognitiivinen dissonanssi on epämukava tunne, jossa toiminta ja ajatukset ovat jollakin tavalla ristiriidassa. Tasapainon saavuttamiseksi joko toimintaa tai ajatuksia on muutettava.

Ajatusten ja toiminnan ristiriita peliongelmassa

Liiallinen rahapelaaminen aiheuttaa pelaajassa ristiriitaisen epämukavan tunteen, siksi pelaajan on muutettava joko pelaamistaan tai käsityksiään rahapelaamisesta – tai kiellettävä ilmiselvät haitat kokonaan.  Mitä pidemmälle peliongelma tai peliriippuvuus kehittyy, sitä suuremmaksi ristiriita muodostuu. 

Epämukavuus voi joko motivoida henkilöä muuttamaan toimintaansa tai ajatteluaan, jotta ristiriita lievittyy. Muutosmotivaatio voi siis syntyä tarpeesta vähentää dissonanssia.

Ihmisellä on luonnollinen tarve ylläpitää kognitiivista johdonmukaisuutta, ja siksi me pyrimme vähentämään dissonanssia eli ristiriidan aiheuttamaa epämukavuutta. Tämän voi tehdä monin eri tavoin:

1. Muutamme käyttäytymistämme: Esimerkiksi ihminen, joka tietää rahapelaamisen olevan haitallista, saattaa lopettaa pelaamisen vähentääkseen dissonanssia.
2. Muokkaamme uskomuksiamme tai asenteitamme: Jos käyttäytymisen muuttaminen ei ole mahdollista, voimme muuttaa uskomuksiamme niin, että ne ovat sopusoinnussa käyttäytymisen kanssa. Esimerkiksi rahasta pelaava saattaa alkaa uskotella itselleen, että läheinen liioittelee pelaamisesta hänelle aiheutuvia haittoja.
3. Hankimme uutta tietoa: Voimme etsiä tietoa, joka tukee nykyistä käyttäytymistämme ja vähentää ristiriitaamme. Esimerkiksi vedonlyöjä etsii tietoa kohteista ja kokemuksia, joissa muut ovat saaneet edun pelinjärjestäjään nähden. Lue lisää Palautusprosentti ja kerroin vedonlyönnissä
4. Vähättelemme ristiriidan merkitystä: Voimme päättää, että ristiriita ei ole niin merkittävä ja vähennämme sen tärkeyttä omassa mielessämme. Esimerkiksi jos on menettänyt lomaan tarkoitetut säästönsä rahapeleihin, voi ajatella: "Ei se loma minulle niin tärkeää ollutkaan."

Selitystyyli peliongelmassa

Selitystyyli (attribuointi) psykologiassa viittaa siihen, miten selitämme itsellemme ja muille tapahtumien ja käyttäytymisemme syitä. Tähän kuuluu myös tavat selittää omia onnistumisiamme ja epäonnistumisiamme. Selitystyyli peliongelman yhteydessä on tärkeä tekijä, koska se vaikuttaa ihmisen mielialaan ja hyvinvontiin sekä motivaatioon muuttaa omaa toimintaansa.

Meillä on tarve löytää selitys käyttäytymisellemme sekä sille, mikä tai kuka käyttäytymistämme ohjaa.

Selitystyyli on siis oman toiminnan syiden selittämistä. Rahapelaaja voi siirtää vastuun pelaamisestaan, tunteistaan ja tunteiden käsittelystä itsensä ulkopuolelle. Hän voi selittää pelaamistaan esimerkiksi puolison käyttäytymisellä tai työstressillä. 

Selitystyylillä on kolme ulottuvuutta:

1. Sisäinen vs. Ulkoinen: Sisäisellä selitystyylillä uskomme, että tapahtumat johtuvat omista teoistamme tai piirteistämme. Ulkoisella selitystyylillä syytämme ulkoisia tekijöitä, kuten olosuhteita tai muita ihmisiä.

- Sisäinen selitys: "Hävisin korttipelissä, koska en keskittynyt tarpeeksi."
- Ulkoinen selitys: "Hävisin korttipelissä, koska pelikaveri sai jaossa paremmat kortit.

2. Pysyvä vs. Tilapäinen: Pysyvässä selitystyylissä uskomme, että tapahtuman tai toiminnan syy on jatkuva ja muuttumaton. Tilapäisessä selitystyylissä näemme syyn tilapäisenä ja mahdollisesti muuttuvana. 

- Pysyvä selitys: "En pysty lopettamaan rahapelaamista, enkä pysty koskaan lopettamaankaan."
- Tilapäinen selitys: "Retkahdin pelaamaan, koska en soittanut vertaiselle, kun minulla oli peliajatuksia."

3. Yleinen vs. Spesifinen: Yleisessä selitystyylissä ajattelemme, että tapahtuman tai toimintamme syy vaikuttaa moniin elämänalueisiin. Spesifinen selitystyyli taas rajaa syyn tiettyyn tilanteeseen.

- Yleinen selitys: "Epäonnistun kaikessa, mitä yritän."
- Spesifinen selitys: "Sorrun usein pelaamaan, mutta muissa asioissa pystyn hillitsemään itseni."

Vielä  yksi rahapelaamiseen liittyvä esimerkki selitystyylistä:

• Voitto: Jos pelaaja voittaa, hän saattaa selittää sen johtuvan omista taidoistaan (sisäinen, pysyvä, yleinen).
• Häviö: Jos pelaaja häviää, hän saattaa syyttää huonoa tuuria tai ulkoisia olosuhteita (ulkoinen, tilapäinen, spesifinen).

Selitystyyli voi vaikuttaa siihen, miten pelaaja suhtautuu pelaamiseensa ja mahdollisiin peliongelmiin. Negatiiviset selitystyylit voivat estää pelaajaa ottamasta vastuuta omasta toiminnastaan ja vaikeuttaa muutoksen tekemistä.

Opittu avuttomuus peliongelmassa

Opittu avuttomuus on psykologinen tila, jossa opimme uskomaan, että emme pysty vaikuttamaan tai hallitsemaan omaa elämäämme ja ympäristöämme, vaikka meillä olisi siihen mahdollisuus. Tämä uskomus syntyy toistuvista kielteisistä kokemuksista, joissa koemme olevamme voimattomia tai kyvyttämiä muuttamaan tilannettamme.  

Opitun avuttomuuden seurauksena ihminen menettää motivaation yrittää uusia asioita tai saavuttaa tavoitteitaan. Hän voi passivoitua ja alkaa vältellä tilanteita, joissa hän on aiemmin epäonnistunut. 

Opitun avuttomuuden vaiheet

1. Kielteiset kokemukset: Ihminen kokee toistuvia epäonnistumisia tai kielteisiä tilanteita, joihin hän ei pysty vaikuttamaan.
2. Yleistäminen: Hän alkaa uskoa, että voimattomuus ei rajoitu vain tiettyihin tilanteisiin, vaan koskee yleisesti hänen elämäänsä.
3. Luovuttaminen: Ihminen luopuu yrityksistä muuttaa tai parantaa tilannettaan, koska hän uskoo, että mikään ei tule onnistumaan. 

Peliongelmassa opitun avuttomuuden taustalla voi olla epäonnistumisia pelaamisen hallinnassa, vähentämisessä tai lopettamisessa. Vahva käsitys siitä, että peliriippuvuus on aivosairaus, josta ei voi toipua saattaa myös vahvistaa ajatusta, että pelaaminen piinaa läpi elämän.

Sen sijaan ihmisille, jotka ajattelevat, että peliongelma on tilapäinen ja elämäntilanteeseen liittyvä voitettavissa oleva häiriö, se myös useammin sellainen on.

Opittu avuttomuus on psykologinen tila, jossa ihminen on kielteisistä kokemuksistaan johtuen oppinut avuttomaksi.

Opitun avuttomuuden voittaminen

Opitusta avuttomuudesta voi päästä eroon, usein se vaatii tietoista työtä ja ammatillista apua:

• Positiivisten kokemusten vahvistaminen: Pienten onnistumisten ja saavutusten tunnistaminen ja juhlistaminen voi auttaa rakentamaan uskoa omiin kykyihin.
• Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT): CBT auttaa muuttamaan negatiivisia ajattelumalleja ja kehittämään realistisempia ja positiivisempia uskomuksia.
• Tukiverkoston luominen: Perheen, ystävien ja vertaisten tuki voi olla tärkeää motivaation ja itsetunnon vahvistamisessa.

Käsitys kohtalosta peliongelmassa

Käsitys kohtalosta psykologisena tilana tarkoittaa uskomusta, että elämän tapahtumat ja yksilön kokemukset ovat ennalta määrättyjä tai hallitsemattomia, koska niitä hallitsevat ulkopuoliset voimat. 

Tämä ajattelutapa voi vaikuttaa syvällisesti siihen, miten suhtaudumme elämäämme, päätöksentekoon ja vastuun ottamiseen omasta käyttäytymisestämme. Tämä käsitys vähentää kokemusta siitä, että meillä on hallinta tai mahdollisuuksia vaikuttaa elämäämme ja tulevaisuuteemme. 

Peliongelmassa tämä näkyy niin, että koska onnistumista ja epäonnistumista elämässä ohjaa jokin ulkopuolinen voima, peliriippuvuus on jonkun korkeamman voiman tahto. Silloin ongelmallisesti pelaava voi kokea vähemmän motivaatiota yrittää muuttaa tai parantaa tilannettaan. Tämä on myös yksi tapa välttää vastuun ottamista omasta toiminnastaan ja päätöksistään sekä oman osuuden miettimistä tapahtumien kulussa. 

Kognitiivinen dissonanssi, selitystyyli, opittu avuttomuus ja käsitys kohtalosta ovat psykologisia tiloja, jotka vaikuttavat pelaajan motivaatioon tehdä muutoksia toimintaansa. 

Yhteenveto:

• Kognitiivinen dissonanssi voi lisätä muutosmotivaatiota, kun henkilö pyrkii vähentämään epämukavuutta.
• Selitystyylin optimismi tai pessimismi vaikuttaa muutosmotivaatioon. 
• Opittu avuttomuus vähentää muutosmotivaatiota, koska henkilö tuntee itsensä voimattomaksi.
• Käsitys kohtalosta vähentää muutosmotivaatiota, koska ihminen uskoo tapahtumien olevan ennalta määrättyjä. 

Katso myös nämä:

Rahapelaajan virhepäätelmät -tunnistatko omia ajatuksiasi?

Rahapelaamiseen houkuttelevia ajatuksia – tunnista omasi!

Miksi rahapelaamiseen jää koukkuun?

Miten päästää aivot irti rahapelikoukusta?

Miksi stressinhallinta on toipumisessa tärkeää?

Rahapelaamiseen liittyy voimakkaita tunteita