Adhd – videopelaajan supervoima ja kryptoniitti

Jos sinulla on adhd, sinulla on “metsästäjän aivot” – ne etsivät jatkuvasti ärsykkeitä, reagoivat nopeasti ja janoavat toimintaa. Pelit tarjoavat juuri sitä: nopeita palkintoja, selkeitä tavoitteita ja jatkuvaa muutosta. Sama piirre, joka tekee sinusta nopean ja luovan pelaajan, voi myös altistaa hallinnan menettämiselle.

Nykypäivän arkiset ympäristöt suosivat ”maanviljelijän aivoja”, joille sopii pitkäjänteinen, rauhallinen ja toistava tekeminen. Pelit voivat tuntua paikalta, jossa adhd-aivot vihdoin saavat tehdä sitä, mihin ne on rakennettu. 

“Pelaamiseen on niin helppo uppoutua. Se hiljentää päänsisäisen hälyn ja on aina helppo vaihtoehto arjen tylsille jutuille. Ehkä juuri siksi se koukutti niin helposti.” – Restart-ohjelman osallistuja

1. Adhd tekee pelaamisesta helppoa ja sen hallinnasta hankalaa

Laaja kansainvälinen tutkimus osoitti, että mitä enemmän adhd-oireita – kuten keskittymisen vaikeuksia, impulsiivisuutta tai levottomuutta – sitä useammin videopelaaminen myös lipsuu hallinnasta. Yhteys oli tutkimuksessa kohtalaisen vahva: pelaajilla, joilla oli adhd-oireita, peliriippuvuuden riski oli selvästi suurempi kuin muilla.

2. Pelaaminen voi tehdä keskittymisestä entistä vaikeampaa

Tutkijat havaitsivat, että adhd-oireet voivat lisätä taipumusta ongelmalliseen pelaamiseen – mutta myös toistuva ja hallitsematon pelaaminen voi pahentaa keskittymisvaikeuksia ja impulsiivisuutta. Pelaaminen voi tuntua helpolta tavalta paeta levottomuutta, mutta lopulta se voi lisätä sitä.

“Aina kun piti opiskella, tuntui kuin aivot olisi menneet lukkoon. Pelaaminen toi heti helpotuksen, mutta mitä enemmän pelasin, sitä vaikeampi oli palata opiskelun pariin.” – Restart-ohjelman osallistuja

3. Keskittymisen ja pelaamisen hallinnan vaikeuksilla on yhteinen mekanismi aivoissa

Adhd-aivoille ominainen nopean palkkion tarve ja impulsiivisuus sopivat yhteen pelien nopean palautteen ja jatkuvien virikkeiden kanssa. Pelit voivat tarjota keskittymistä ja onnistumisia, mutta samalla vahvistaa nopeatempoista reagointia ja heikentää pitkäjänteisyyttä arjessa. Samat neuropsykologiset tekijät – impulsiivisuus, palkkioherkkyys ja nopean palautteen tarve – voivat ylläpitää kumpaakin ongelmaa.

4. Pelaaminen voi toimia keinona paeta pahaa oloa

Adhd ja peliongelmat liittyvät usein myös mielialan laskuun ja toivottomuuden tunteisiin. Pelaaminen voi hetkeksi helpottaa ahdistusta tai tylsyyttä, mutta jos siitä tulee ensisijainen keino hallita tunteita, riski hallinnan menettämiseen kasvaa.

“Masentuneena tuntui, ettei mikään elämässä onnistu. Peleissä sain edes jotain aikaan. Lopulta en enää jaksanut tehdä mitään muuta, koska vain pelissä oli fiilis, että olen hyvä jossain.” – Restart-ohjelman osallistuja

5. Tieto ja tuki auttavat ottamaan hallinnan takaisin

Jos tunnistat itsessäsi sekä adhd-oireita että vaikeuksia hallita pelaamista, tietoisuus yhteydestä on tärkeä askel. Kyse ei ole tahdon heikkoudesta vaan tavasta, jolla aivot reagoivat palkitsevaan tekemiseen. Pelaaminen on mahdollista ottaa takaisin hallintaan – eikä se vaadi pelaamisesta luopumista kokonaan.

” Kun muu arki on mennyt positiivisempaan suuntaan pelaamiseen käytetty aika ei tunnu prokrastinoinnilta ja muut aikataulut pitävät sen sopivissa rajoissa. Määrällisesti pelaan edelleen suunnilleen yhtä paljon, mutta saan aikaan muita asioita enemmän.” – Restart-ohjelman osallistuja

6. Miten adhd-aivojen vahvuuksia voi hyödyntää pelaamisen hallinnassa?

” Jos minulla on hyvä ympäristö, mielekästä tekemistä ja hyvä olla pelejä tulee pelattua selkeästi vähemmän.” – Restart-ohjelman osallistuja

Adhd- aivot ovat oikeissa olosuhteissa hyvin motivoituneet ja tehokkaat. Pelaamisen hallinta onkin usein vaihtoehtoisten mielenkiinnon kohteiden löytämistä ja vaihtelun tai kiireen lisäämistä tylsiltä tuntuviin asioihin.

• Tee kiinnostuksesta liittolainen. Etsi muuta tekemistä, joka vetää yhtä vahvasti kuin pelaaminen.
• Vaihda rutiinia. Hyödynnä uutuuden tarvetta vaihtamalla tylsän tekemisen paikkaa, rytmiä tai tyyliä.
• Luo pieniä aikarajoja. Tee “20 minuutin sprinttejä” ja pidä tauko – myös pelatessa.
• Seuraa onnistumisia ja palkitse itseäsi pienistäkin askelista.
• Etsi flow muualta. Tee asioita, joissa pääset keskittymään ja näkemään tuloksia kuten pelissäkin.

Jos tunnistat sekä adhd-oireita että vaikeutta hallita pelaamista, et ole yksin. Ymmärrys omista aivoista on jo askel kohti muutosta – ja apua saa aina, myös anonyymisti.

Kokeile vaikka näitä:

• Testaa pelaamisesi
• Verkkokurssi ja valmentaja pelaamisen hallintaan
• Tietoa ja vinkkejä
• Vertaistukea
• Chatistä tukea torstaisin 

Teksti: Sanni Behm, projektipäällikkö, Peluurin Restart-ohjelma

Tekstin lähteet:

Koncz, P., Demetrovics, Z., Takacs, Z. K., Griffiths, M. D., Nagy, T., & Király, O. (2023). The emerging evidence on the association between symptoms of ADHD and gaming disorder: A systematic review and meta-analysis. Clinical Psychology Review. 

Samuli Shintami: Neuromoninaisuus ja peliin sukeltaminen. Esitys Pelitukifoorumi 7.10.2025