Rahapelihaittatyön pioneeri on monessa liemessä keitetty

Töissä Peliklinikalla -juttusarjassa Timo Alihanka kertoo työstään Peluurin Peli poikki -ohjelmassa. Hänellä on ainutlaatuinen ja pitkä kokemus riippuvuus- ja pelihaittatyöstä. Asiakkaan kunnioitus ja rinnalla olo ovat Timon pitkän uran kulmakiviä.

kuvassa lukee töissä Peliklinikalla juttusarja

Mikä oli lapsuutesi unelmatyö?

"Asuin maalla lapsuuteni. Luonteva vaihtoehto olisi ollut jatkaa vanhempieni maatilan ja tiluksien hoitamista, mutta nuori mieli oli kokeileva ja seikkailunhaluinen. Äitini oli sairaalatyössä ja taisin ottaa siitä mallia. Ensimmäinen työpaikkani oli piirimielisairaalassa. Siitä jatkoin Ruotsiin ja työskentelin noin neljä vuotta vanhustyössä. Suomeen palattuani opiskelin ensin sairaanhoitajaksi ja myöhemmin terveydenhoitajaksi ruotsinkielisellä opintolinjalla.

Miten päädyit töihin pelihaittapuolelle?

Työskentelin valmistuttuani ensin akuuttisairaalatyössä psykiatrisen hoidon puolella. Päihdehoitoyksikkö Hietalinna-yhteisössä tutustuin riippuvuuksiin nuorten katkaisuhoidossa. Saimme hyviä kokemuksia vieroitus- ja kuntoutusasiakkaiden hoitamisesta lääkkeettömässä yhteisöhoidossa. Ensikosketus rahapelihaittayöhön tapahtui vuonna 2005 aloittaessani Rapeli-yhteisössä, joka tutki yhteisöllistä avohoitoa peliongelmaisten tukena. Samoihin aikoihin tutustuin silloiseen Peluurin johtajaan Tapio Jaakkolaan, joka haki terapeuttia uuteen ohjelmaan nimeltään Peli poikki. Tartuin tilaisuuteen ja sillä tiellä olen.

Millaista oli työskentely Peluurissa alkuvuosina?

Peluuri oli alussa hyvin pieni yksikkö. Olin aloittaessani ainoa Peli poikki -terapeutti. Alusta asti halusimme tarjota valtakunnallista apua peliongelmasta kärsiville. Tekniikka ja systeemit ovat kehittyneet noista vuosista hurjasti. Epäilijöitä riitti sille, miten saada hoitosuhde toimimaan puhelimitse ja onko ylipäätään ohjelmalla tulevaisuutta. Toki muutos työtapaan oli suuri ja joutui ”asettamaan aivonsa” uudelleen. Siihen asti olin tehnyt kasvokkain työtä.

Millaisia muutoksia alalla on ollut viime vuosikymmeninä?

Hoitomahdollisuudet olivat 2000-luvun alussa hyvin kirjavia. Nyt toimijoita ja osaamista on enemmän ja ongelmallisesti pelaaville suunnatut palvelut ovat kehittyneet. Itse pelaaminen on muuttunut. Se on mennyt enemmän nettiin. Pelitarjonta on monipuolistunut ja muuttunut. Viime vuosina naisia on tullut enemmän asiakkaiksi ja erityisesti nuorten nopea velkaantuminen huolettaa. Se, mikä on pysynyt samana, on rahapelaajien kokema häpeä ja syyllisyys peliongelmaansa kohtaan, ja siitä seuraava usein pitkittynyt pelaamisen salaaminen.

Jos saisit muuttaa yhden asian, niin mikä se olisi?

Suuri ongelma on se, että rahaa saa edelleen liian helposti. Ja kun on helppoa rahaa ja peliongelma, niin tilanne karkaa käsistä. Ruotsissa on aktiivinen luottorekisteri. Toivoisin samanlaista myös Suomeen.

Kerro lisää Peli poikki – ohjelmasta?

Lähdin kehittämään rahapelaajille tarkoitettua Peli Poikki-ohjelmaa vuonna 2007. Hoitomalli ostettiin Ruotsista. Peli poikki -ohjelma pohjautuu kognitiiviseen malliin ja motivoivaan haastatteluun.  Ohjelma kestää 8 viikkoa. Nettipohjainen ohjelma sisältää omaa opiskelua, tehtäviä ja viikoittaiset puhelut terapeutin kanssa. Siinä osallistuja voi päättää pistää pelin poikki kokonaan vai laittaa sille rajat. 

Kuvaile työsi sisältöä tällä hetkellä?

Työskentelen edelleen Peli poikki -ohjelman terapeuttina. Peruspäivänä minulla on noin viisi asiakaspuhelua ja sen päälle seuranpuhelut. Suurimmalla osalla asiakkaita on vakava, pitkäkestoinen peliongelma. Monilla on itsetuhoisia ajatuksia ja raskaita kokemuksia kannettavana. Ongelmallinen pelaaminen on voinut pilata ihmissuhteita, aiheuttaa työn menetyksen tai taloudellisen umpikujan. Lähden hienovaraisesti rakentamaan luottamusta asiakkaan kanssa ja kuulostelemaan, mihin suuntaan hän haluaa kulkea.

Mikä on mielestäsi Peli Poikki – ohjelman toimivuuden salaisuus?

Hyvä ohjelma, johon nojata. Ja se, että ihminen tuntee, että häntä kuunnellaan. Ohjelman kokonaisvaltainen malli pohjautuu ihmisen sisäisten voimavarojen varaan. Keskeinen menetelmä on motivoiva haastattelu. Sen avulla lähdemme kuulostelemaan ja tutkimaan asiakkaan halua ja voimavaroja muutokseen. Me terapeutit olemme peileinä muutoksessa. Viikoittaiset puhelut ovat ohjelman kivijalka.

merenranta maisema

Millainen työyhteisö sinulla on?

Meillä on Peluurissa ja Peli poikki -ohjelmassa huipputiimi. Kollegoilta saan tukea ja neuvoja. Erilaisuus on rikkaus ja uskalletaan olla myös eri mieltä. Meillä on säännöllistä työnohjausta ja palavereita, joissa voi käydä läpi omia fiiliksiä ja hankalia tilanteita. Meitä on ohjelmassa viiden hengen työryhmä ja vuorovaikutus on avointa.

Miten huolehdit omasta hyvinvoinnistasi?

Nyt kun töitä tehdään koronan vuoksi etänä kotona, ei voi välttää tuomasta töitä kotiin. Sen vuoksi on erityisen tärkeä huolehtia palautumisesta, tauoista ja virkistymisestä. Teen pieniä juttuja päivän mittaan – luen lehtiä, katselen maisemia, suunnittelen kesän kalastusreissuja. Vapaa-ajan harrastuksiin kuuluvat frisbee-golf, veneily, hiihto, ulkona liikkuminen, kalastus ja merellä liikkuminen.

Jos et tekisi tätä työtä, niin mitä tekisit?

Joskus aiemmin leikin romanttisella ajatuksella olla ammattikalastaja. Siinä saisi olla luonnon armoilla ja oman työnsä herra."

Teksti: Henna Tarjanne-Lekola

Kuva 1. Timo Alihanka: Kaunissaari, Sipoon ulkosaaristo
Kuva 2. Timo Alihanka: Helsingin edustan merialue: "Niin työssä kuin vapaa-ajalla voi tulla eteen yllättäviä tilanteita."

Lisätietoa Peli poikki -ohjelmasta.

 

Töissä Peliklinikalla -juttusarja esittelee Peliklinikan ihmisiä ja toimintoja. Aiemmin ilmestyneet jutut:

Oma pelikokemus tuo ymmärrystä pelihaittatyöhön, Sanni Nuutinen, Restart

Vastaanotolla ollaan tärkeän äärellä, Otso Saarilluoma, Peliklinikan avohoito

Päivystystiimin työ on kuuntelemista, neuvomista ja kohtaamista, Peluurin päivystystiimi
 

meriuistelua ja konttialus